Koulutus Kanadassa
Tänään haluamme sukeltaa Koulutus Kanadassa:n kiehtovaan maailmaan. Kun tiedät enemmän Koulutus Kanadassa:stä, voimme tutkia sen eri puolia ja ymmärtää sen tärkeyden eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Koulutus Kanadassa:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykymaailmassa. Kattavan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla toivomme tarjoavamme lukijoillemme kattavan ja rikastuttavan käsityksen Koulutus Kanadassa:stä.
Kanadassa koulutus on provinssien ja niiden sisäisten, pienempien hallinnollisten alueiden järjestämää ja rahoittamaa, minkä vuoksi koulutusjärjestelmä vaihtelee eri puolilla maata. Eniten järjestelmä poikkeaa ranskankielisessä Québecissä. Valtio kuluttaa noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen. Vuodesta 1982 lähtien opetusta on saanut sekä englanniksi että ranskaksi, jos vähemmistökieltä puhuvia lapsia on tarpeeksi.
Kansainvälisellä tasolla Kanadan koulutustaso on korkeatasoista. Vuoden 2003 PISA-tutkimuksessa, jossa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, Kanada sijoittui selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammalle. Matematiikassa kanadalaiset nuoret olivat seitsemännellä, lukutaidossa kolmannella, luonnontieteissä yhdennellätoista, ja ongelmanratkaisussa kahdeksannella sijalla.
Jokaisessa provinssissa on Suomen esikoulua vastaava Kindergarten tai samankaltainen laitos, mutta provinssien antama rahoitus ja tuntimäärä vaihtelevat laajasti. Peruskoulun ensimmäinen luokka aloitetaan Kanadassa yleensä viiden vuoden iässä, ja ilmainen, julkisin varoin rahoitettu koulutus jatkuu siitä 12. luokka-asteeseen asti. Lasten täytyy osallistua opetukseen 16. ikävuoteen saakka. Koulut alkavat syyskuussa ja loppuvat kesäkuussa. Vaikka noin kymmenesosa kanadalaisista ei ole suorittanut high schoolia, ja vain seitsemäsosalla on akateeminen loppututkinto, on tilanteeseen näkyvissä nopeaa muutosta osittain siksi, että työmarkkinoilla on alettu vaatia yhä useammin ja voimakkaammin high school -todistus tai jopa akateeminen loppututkinto.
Jako uskonnon ja kielen mukaan
Alun perin kaikissa provinsseissa koulutusjärjestelmät eriteltiin uskonnon perusteella, mutta nykyisin useimmat provinssit ovat luopuneet erittelystä. Ontario, Alberta ja jotkin Saskatchewanin kaupungit ovat kuitenkin poikkeuksia, sillä ne edelleen ylläpitävät julkisin varoin rahoitettuja erillisiä koululautakuntia eri uskontokunnille, yleisimmin katolisille sekä protestanteille. Québecissä erittely uskonnon perusteella korvattiin vuonna 1998 ranskan- ja englanninkielisillä kouluilla. Québeciläisen täytyy käydä ranskankielistä koulua high schoolin loppuun, ellei toinen vanhemmista ole käynyt englanninkielistä koulua jossain muualla maassa. Tämä ei kuitenkaan koske maahanmuuttajia.
Opiskelun pituus
Useimmissa kanadalaisissa koulutusjärjestelmissä koulu jatkuu 18-vuotiaaksi 12. luokalle. Québecissä tavallinen high school -koulutus päättyy 11. luokkaa vastaavan, 17–18-vuotiaana käytävän Secondary fiven jälkeen. Tämän jälkeen oppilaiden täytyy käydä CEGEPiä, joka valmistaa heidät yliopistotason opintoihin.
Yliopistoa edeltävät opinnot
Kanadan toisen asteen koulutus, high school, on hieman erilainen eri provinsseissa. Myös luokka-astejärjestelmä saattaa vaihdella jopa provinssin sisällä. Kanadan toisen asteen koulutus noudattaa muutamilla poikkeuksilla samaa kaavaa kuin Yhdysvalloissa.
Ontariossa oli aiemmin käytössä 13. luokka, mutta se lakkautettiin kulujen vuoksi. Viimeisen kerran se oli käytössä kouluvuonna 2002–2003. Lakkauttamisen seurauksena opetussuunnitelmia tiivistettiin, ja vaikeat aineet, kuten matematiikka, tulivat aikaisempaa haastavammiksi. Järjestelmä on nyt kuitenkin lähes samanlainen, kuin mitä se on ollut Québecin ja Ontarion ulkopuolella jo vuosia. Toisen asteen koulutus jatkuu Québecissä 11. vuosiluokalle, ja sitä seuraa yleensä CEGEP, joka on kaksi- tai kolmivuotinen, high schoolin jälkeen käytävä college-ohjelma. Yliopistoa edeltävät CEGEP-opetusohjelmat ovat Québecissä kaksivuotisia (yliopisto Québecissä kestää kolme vuotta), ja ammatilliset opetusohjelmat kestävät kolme vuotta.
Yliopisto
Yliopistojen suhteen suurin ero provinssien välillä on siinä, kuinka paljon julkista rahoitusta ne saavat toimintaansa. Québecin yliopistot saavat eniten varoja käyttöönsä, ja niillä on myös pienimmät koulumaksut. Atlantin läheisyydessä sijaitsevien provinssien yliopistoja on yleensä rahoitettu vähiten, ja jotkut yliopistot ovat lähes kokonaan riippuvaisia yksityisistä varoista. Kun high school oli Ontariossa viisivuotinen, oli kolmivuotinen alempi korkeakoulututkinto yleinen, mutta ylempi nelivuotinen tutkinto on vähitellen korvaamassa sen.
Alemmat korkeakoulututkinnot ovat Québecissä tavallisesti kolmivuotisia, sillä kaksivuotinen CEGEP kattaa useimmat ensimmäisen lukuvuoden vaatimukset perinteisessä yliopistossa (joillakin aloilla ohjelmat ovat nelivuotisia).
Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuonna 2005 julkaistulla maailman parhaiden yliopistojen listalla Toronton yliopisto sijoittui parhaana kanadalaisena yliopistona sijalle 24. Kanadalaisista yliopistoista sadan parhaan joukossa olivat myös Brittiläisen Kolumbian yliopisto (37.), McGill-yliopisto (67.) ja McMasterin yliopisto (90.).
Yksityiset ja uskonnolliset koulut
Kanadassa vanhempien ei tarvitse laittaa lapsiaan julkiseen kouluun, ja noin kahdeksan prosenttia oppilaista käykin yksityistä koulua. Vain pieni osa heistä käy kalliita huipputason yksityisiä kouluja, mutta niillä on kuitenkin huomattava asema ja paljon arvovaltaa. Varakkailtakaan vanhemmilta ei ole epätavallista laittaa lapsensa julkiseen kouluun, varsinkaan alempien luokka-asteiden osalta.
Uskonnolliset koulut
Jokainen provinssi käsittelee yksityisiä, uskonnollisia kouluja eri tavoin. Ontariossa katoliset koulut saavat rahoitusta julkisin varoin, mutta muiden uskontokuntien koulut eivät. Ontariossa on useita yksityisiä juutalaisten, muslimien ja kristittyjen kouluja, mutta ne rahoitetaan opiskelumaksuilla. Koska katolisten koulujen nykyinen asema mainitaan perustuslaissa, on korkein oikeus päättänyt, ettei järjestelmä ole sen vastainen. Yhdistyneet kansakunnat on kuitenkin huomauttanut Ontarion järjestelmän olevan epäoikeudenmukainen. Vuonna 2002 hallitus esitteli kiistanalaisen opetusohjelman, joka rahoittaisi osittain kaikki yksityiset koulut. Ohjelmaa kuitenkin moitittiin julkisen koulutuksen heikentämisestä, ja ehdotus suljettiin pois, kun liberaalit voittivat vuoden 2003 provinssivaalit.
Muissa provinsseissa yksityisiä, uskonnollisia kouluja rahoitetaan julkisin varoin. Brittiläisessä Kolumbiassa hallitus maksaa nykyään 50 prosenttia provinssin provinssin asettamien tiukkojen säädösten mukaisten, uskonnollisten koulujen kuluista. Provinssissa on nykyään useita sikhiläisiä, hindulaisia, kristillisiä ja islamilaisia kouluja. Myös Albertassa on erioikeutettujen koulujen verkosto julkisten koulujen järjestelmän sisässä. Näiden koulujen täytyy noudattaa provinssin opetussuunnitelmaa ja täyttää kaikki provinssin asettamat säädökset, mutta muutoin ne ovat melko vapaita toiminnassaan. Kaikissa provinsseissa yksityiset koulut saavat jonkin verran rahoitusta, mutteivat yhtä paljon kuin julkiset koulut.
Yliopistot
Kanadassa ei ole yksityisiä yliopistoja, jotka ovat valtuutettuja opettamaan humanistisia ja tieteellisiä aineita, mutta tilanne tulee muuttumaan vuonna 2007, kun Brittiläisessä Kolumbiassa avataan maan ensimmäinen vapaiden taiteiden yksityinen yliopisto Squamishiin. Monien provinssien, kuten Ontarion ja Albertan, lainsäädäntöjen mukaan yksityiset tutkinnon antavat oppilaitokset, jotka eivät välttämättä ole yliopistoja, saavat toimia provinssissa.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koulutus Kanadassa Wikimedia Commonsissa
