Kreikan asevoimat
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Kreikan asevoimat:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia, sovelluksia ja merkityksiä. Kreikan asevoimat on aihe, joka on herättänyt ajan mittaan lukemattomien ihmisten kiinnostuksen, sen relevanssi on säilynyt vuosien ajan ja se on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla. Tässä tilaisuudessa perehdymme sen historiaan, sen nykyisiin vaikutuksiin ja vaikutuksiin yhteiskuntaan. Tutkimme myös Kreikan asevoimat:n eri näkökulmia ja sitä, miten ne ovat kehittyneet ajan myötä. Aloitamme tutkimalla sen alkuperää, käymällä läpi sen erilaisia tulkintoja, kunnes saavutamme sen merkityksen nykyään. Liity kanssamme tälle Kreikan asevoimat-kierrokselle ja löydä tämän aiheen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.
| Kreikan asevoimat Ελληνικές Ένοπλες Δυνάμεις |
|
|---|---|
.svg) Tunnus |
|
| Toiminnassa | 1821 alkaen |
| Valtio | Kreikka |
| Rooli | asevoimat |
| Koko |
n. 143 000 henkeä aktiivisessa palveluksessa n. 216 000 henkeä reservissä |
| Kalusto |
mm.: 1 353 panssarivaunua 99 alusta, ml. 13 fregattia ja 11 sukellusvenettä 620 ilma-alusta, ml. 198 hävittäjää ja 268 helikopteria |
| Sodat ja taistelut | mm. Kreikan vapaussota, ensimmäinen ja toinen Balkanin sota, ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota |
Kreikan asevoimat (kreik. Ελληνικές Ένοπλες Δυνάμεις (ΕΔ), Ellinikés Énoples Dynámeis (ED)) koostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista ja puolustusesikunnasta. Asevoimien ylipäällikkö on Kreikan presidentti ja sen toimintaa valvoo Kreikan puolustusministeriö.
Kreikassa on yleinen asevelvollisuus, ja naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevoimien aktiivisessa palveluksessa olevaa henkilökuntaa on noin 143 000 ja reservin koko noin 216 000. Tarvittaessa asevoimiin voitaisiin kutsua noin 2,5 miljoonaa henkeä.
Kreikan vuotuinen puolustusbudjetti oli vuonna 2018 noin 4,45 miljardia euroa (4,93 miljardia dollaria), mikä tekee noin 2,3 % bruttokansantuotteesta. Maa on EU:n ja Naton jäsen, ja se osallistuu rauhanturvaamiseen eri maissa.
Historia
Kreikan asevoimien voidaan katsoa syntyneen käytännössä vuonna 1821 Kreikan vapaussodan myötä, kun kreikkalaiset alkoivat taistella osmanivaltaa vastaan. Tuolloin aiemmin hajanaiset kreikkalaiset kapinallisjoukot keskitettiin järjestäytyneen komennon alaisuuteen. Laivaston alku muodostettiin kreikkalaisten laivanvarustajien ja kauppiaiden aluksista. Virallisesti asevoimat, eli tuolloin maavoimat ja merivoimat, perustettiin vuonna 1828. Kreikan asevoimien ilmavoimat aloitti toimintansa vuonna 1912, ja itsenäisenä puolustushaarana vuonna 1930.
Asevoimat kärsi 1800-luvulla pitkään rahoitusongelmista, ja myös sen organisointi oli heikko. Organisointia parannettiin 1900-luvulle tultaessa, jolloin Kreikka saavutti lopulta merkittäviä sotavoittoja ensimmäisessä ja toisessa Balkanin sodassa 1912–1913. Vuonna 1915 asevoimat oli mukana kiistassa pääministeri Elefthérios Venizélosin ja kuningas Konstantin I:n välillä, koskien maan osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Tuolloin Venizélosin hallituksella oli oma armeijansa, niin kutsuttu Kansallisen puolustuksen armeija. Lopulta Kreikka osallistui sotaan ympärysvaltojen puolella vuodesta 1918. Käänne merkitsi samalla jälleen asevoimien uudistamista.
Ensimmäistä maailmansotaa seurannut Vähän-Aasian sotaretki 1919–1922 muodostui suureksi epäonnistumiseksi. Vuodesta 1935 asevoimia alettiin jälleen kehittää sodanuhan kasvaessa. Toiseen maailmansotaan Kreikka osallistui liittoutuneiden puolella vuodesta 1940. Kreikan miehityksen aikana ilmavoimien ja merivoimien säilyneet osat toimivat evakuoituina brittiläisiltä alueilta. Kreikan alueelle syntyi useita vastarintajoukkoja, joista tärkeimpiä olivat ELAS ja EOEA. Seuranneessa Kreikan sisällissodassa 1946–1949 asevoimat toimi hallituksen joukkoina. Vuonna 1950–1955 Kreikan asevoimat osallistui Korean sotaan.
Kreikan liityttyä puolustusliitto Natoon vuonna 1952 asevoimat organisoitiin toimimaan tarvittaessa sen puolustuksen osana. Liitolla oli suuri merkitys sotien heikentämän maan puolustuksen kannalta. Toisaalta Kreikan suurimpana turvallisuusuhkana on nähty toinen Nato-maa Turkki, erityisesti Kyproksen kriisin jälkeen. Vuosina 1967–1974 oikeistolaista Kreikan sotilasjunttaa johtivat armeijan everstit. Asevoimissa kuitenkin myös kapinoitiin junttaa vastaan. 1980-luvulta lähtien Kreikan asevoimia on kehitetty paitsi Naton myös EU-jäsenyyden viitekehyksessä. Kylmän sodan päättymisen jälkeen asevoimien kykyjä on pidetty yllä muun muassa Turkin sekä muiden Balkanin maiden sisäisten tilanteiden sekä mahdollisten aluevaatimusten vuoksi.
Puolustushaarat ja muut osat
Maavoimat
- Pääartikkeli: Kreikan maavoimat
Kreikan maavoimat (Ελληνικός Στρατός, Ellinikós Stratós) on asevoimien suurin haara. Se on perustettu käytännössä vuonna 1821 ja virallisesti vuonna 1828. Maavoimat koostuu taistelujoukoista ja tukijoukoista. Sen organisaatio koostuu maavoimien yleisesikunnasta sekä armeijoista, armeijakunnista, divisioonista, prikaateista ja pienemmistä joukko-osastoista. Maavoimien alaisuudessa toimii myös useita kouluja ja muita laitoksia sekä yleishyödyllisiä palveluita, kuten maantieteellinen palvelu. (Katso: Luettelo Kreikan maavoimien yksiköistä.)
Maavoimien vahvuus on rauhan aikana noin 93 500 henkeä ja sodan aikana noin 253 500 henkeä. Maavoimilla on käytössä muun muassa 1 353 panssarivaunua, 3 400 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa, 547 telatykkiä, 1 162 tavallista tykkiä ja 152 raketinheitintä (2019).
Merivoimat
- Pääartikkeli: Kreikan merivoimat
Kreikan merivoimat (Πολεμικό Ναυτικό, Polemikó Naftikó) valvoo Kreikan merialueita. Myös se on perustettu vuosina 1821/1828. Merivoimien organisaatio koostuu merivoimien yleisesikunnasta, laivastoesikunnasta, laivueista ja muista joukko-osastoista sekä logistiikka- ja koulutusorganisaatioista. Merivoimien alaisuudessa toimii myös yleishyödyllisiä palveluita, kuten hydrografinen palvelu ja majakkapalvelu. (Katso: Luettelo Kreikan merivoimien yksiköistä.)
Merivoimien vahvuus on noin 30 000 henkeä, ja sen käytössä on 99 alusta, mukaan lukien 13 fregattia, 11 sukellusvenettä, tykkiveneitä, ohjusveneitä, maihinnousulaivoja ja huoltolaivoja, sekä 27 ilma-alusta (2019).
.jpg)
Ilmavoimat
- Pääartikkeli: Kreikan ilmavoimat
Kreikan ilmavoimat (Πολεμική Αεροπορία, Polemikí Aeroporía) valvoo Kreikan ilmatilaa ja tukee maa- ja merivoimien toimintaa. Se on perustettu vuonna 1930. Ilmavoimien organisaatio koostuu ilmavoimien yleisesikunnasta, taktisista ilmavoimista taistelulennostoineen sekä tuki- ja koulutusorganisaatioista. (Katso: Luettelo Kreikan ilmavoimien yksiköistä.)
Ilmavoimien vahvuus on noin 33 000 henkeä, joista noin 11 750 on kantahenkilökuntaa. Sen käytössä on noin 400 ilma-alusta, mukaan lukien 198 monitoimihävittäjää (2019).
.jpg)
,_Luxembourg_PP1283952195.jpg)
Puolustusesikunta
- Pääartikkeli: Kreikan puolustusesikunta
Kreikan puolustusesikunta (Γενικό Επιτελείο Εθνικής Άμυνας, Genikó Epiteleío Ethnikís Ámynas) on asevoimien toimintaa koordinoiva pääesikunta. Sen päällikkö toimii asevoimien komentajana.
Asevelvollisuus
Asevelvollisuus koskee Kreikassa kaikkia 19–45-vuotiaita miehiä. Kutsuntoihin kutsutaan sinä vuonna, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Asepalvelus kestää maavoimissa vuoden ja meri- ja ilmavoimissa 9 kuukautta. Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k Hellenic Armed Forces Armed Forces. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Greece Military Expenditure Trading Economics. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Greece GDP Trading Economics. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ a b c d e f Η ιστορία του Ελληνικού Στρατού army.gr. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ H.A.F. History Timeline: The First Steps Hellenic Air Force. Viitattu 2.9.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan asevoimat Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||