Krzysztof Penderecki
Nykymaailmassa Krzysztof Penderecki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Krzysztof Penderecki:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Krzysztof Penderecki on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Krzysztof Penderecki:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
| Krzysztof Penderecki | |
|---|---|
 Krzysztof Penderecki. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Krzysztof Eugeniusz Penderecki |
| Syntynyt | 23. marraskuuta 1933 Dębica, Puola |
| Kuollut | 29. maaliskuuta 2020 (86 vuotta) |
| Kansalaisuus | Puola |
| Ammatti | säveltäjä ja kapellimestari |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | ooppera ja sinfonia |
| Soittimet | viulu ja piano |
| Levy-yhtiöt | EMI Classics |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| krzysztofpenderecki.eu | |
|
|
|
Krzysztof Eugeniusz Penderecki (23. marraskuuta 1933 Dębica, Puola – 29. maaliskuuta 2020) oli puolalainen säveltäjä ja kapellimestari. Hän oli 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun esitetyimpiä ja palkituimpia säveltäjiä. Sekä puolalaisuus että katolilaisuus näkyvät vahvoina Pendereckin tuotannossa.
Opiskelu
Penderecki aloitti musiikin opiskelunsa ottamalla yksityisopetusta sävellyksessä Franciszek Skołyszewskilta. Tämän jälkeen Penderecki opiskeli musiikkia Krakovan yliopistossa ja Krakovan musiikkiakatemiassa. Hän valmistui vuonna 1958 ja sai seuraavana vuonna mainetta voittamalla salanimin laadituilla sävellyksillään ensimmäiset sijat Puolan säveltäjien liiton järjestämässä sävellyskilpailussa.
Tuotanto ja ura
Pendereckin varhaisessa tuotannossa on vaikutteita muun muassa Anton Webernin ja Pierre Boulezin musiikista. Hän sai mainetta 1960-luvulla avantgardistisilla teoksillaan, joita hän sävelsi Karlheinz Stockhausenin ja Luigi Nonon hengessä. Tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi Luukas-passio (1966), ensimmäinen jousikvartetto (1960) sekä Trenodia Hirošiman uhreille (1959), jossa 52 jousisoitinta luovat massiivisia ääniklustereita käyttäen epätavallisia soittotekniikoita.
Vuodesta 1972 alkaen Penderecki toimi myös kapellimestarina ja johti sekä omia sävellyksiään että muiden teoksia eri vuosisadoilta.
1970-luvun puoliväliin tultaessa Penderecki alkoi ottaa etäisyyttä avantgardeen ja palata hieman perinteisempään ilmaisuun. Hän oli tullut siihen tulokseen, että länsimaisen tradition perinteiset esteettiset arvot piti pelastaa avantgarden formalismilta. Ensimmäisiä perinteisempiä teoksia olivat ensimmäinen viulukonsertto (1976) sekä toinen sinfonia (1980). Pendereckin muita tunnettuja orkesteriteoksia ovat esimerkiksi sellokonsertot vuosilta 1972 ja 1982.
Penderecki toimi 1970-luvulta alkaen myös kapellimestarina.
Elokuvamusiikki
Penderecki teki myös elokuviin musiikkia. Hän oli kauhuelokuvien ohjaajien suosiossa ja useissa kauhuelokuvien klassikoissa on käytetty hänen musiikkiaan. Esimerkiksi William Friedkinin Manaajassa ja Stanley Kubrickin Hohdossa. David Lynch ohjaamassa rikosdraamassa Villi sydän on myös hänen musiikkiaan.
Palkinnot
Penderecki vieraili kapellimestarina Suomessa useita kertoja, ja vuonna 1983 hänelle myönnettiin Wihurin Sibelius-palkinto.
Lähteet
- ↑ Lehtonen, Samu: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Ilta-Sanomat. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Muistokirjoitus: Krzysztof Penderecki 1933–2020 Helsingin Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Service, Tom: Krzysztof Penderecki: horror film directors' favourite composer The Guardian. 3.11.2011. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Harjumaa, Marika: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Yle Uutiset. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
Aiheesta muualla
- Krzysztof Penderecki Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
