Kušan-valtakunta

Nykymaailmassa Kušan-valtakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Kušan-valtakunta on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion henkilökohtaisella tasolla vaikuttamisestaan ​​vaikutukseensa koko yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia tätä aihetta perusteellisesti ja tarjota kattava näkemys. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Kušan-valtakunta:een liittyviä eri näkökohtia tarjoten täydellisen ja yksityiskohtaisen näkökulman, joka kattaa sen alkuperästä sen nykyiseen tilanteeseen. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoille syvällisen ymmärryksen Kušan-valtakunta:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.

Kušan-valtakunta


Kušana-valtakunnan kartta

Edeltäjä(t) Indoparthialaiset
Indoskyytit
Seuraaja(t) Sasanidit
Gupta-valtakunta
Hefthaliitit

Kušan- tai Kušana-valtakunta oli jue zhi -paimentolaiskansan perustama valtakunta, joka hallitsi ajanlaskun alun jälkeisinä kolmena vuosisatana suuria alueita Intian niemimaan pohjoisosista, nykyistä Afganistania ja osia Keski-Aasiaa. Kušanien ehkä tunnetuin hallitsija oli Kaniška, ja valtakunnalla oli huomattava vaikutus buddhalaisuuden leviämisessä. Lopulta kušanit alkoivat menettää alueitaan Persian sasanideille ja intialaiselle Gupta-valtakunnalle. Lopullisesti kušanat hävisisivät hefthaliittien hyökkäyksissä 400-luvulla.

Historia

Kušan ja antiikin suuret valtakunnat

Kušan-valtakunta sai alkunsa kiinalaisten historioitsijoiden jue zhi -nimellä tuntemasta paimentolaiskansasta. Kansan alkuperäinen asuinalue oli nykyisen Sinkiangin tienoilla, josta kiinalaisten lähteiden mukaan muut paimentolaiskansat ajoivat heidät pois. Jue zhit liikkuivat kohti länttä ajaen tieltään ensin skyytit ja edeten jo aikaisemmin heikentyneen Kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan alueelle tuhoten sen vuonna 125 eaa. Kuningaskunnan tuhon jälkeen jue zhit jäivät ilmeisesti joksikin aikaa aloilleen. Heillä oli kaksi mahdollista etenemissuuntaa etelässä ja lännessä. Lännessä Persiaa hallitsi sotilaallisesti voimakas Parthia, kun taas etelässä Hindukušin solia hallitsivat indokreikkalaiset ja paikalliset hallitsijat. Eteneminen länteen ei onnistunut, sillä vaikka jue zhit saavuttivat parthialaisista joitakin voittoja heidän ei onnistunut murtaa parthialaisten puolustusta. Sen sijaan ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen he hyökkäsivät Hindukušin solien läpi murskaten Intian indoparthialaiset, indoskyyttiläiset ja indokreikkalaiset valtakunnat. Jue zhien uusi valtakunta tunnettiin sittemmin heidän vahvimman klaaninsa mukaan Kušan- tai Kušana-valtakuntana.

Kušan-valtakunta kukoisti etenkin ensimmäisellä vuosisadalla eläneen kuningas Kaniškan ja hänen jälkeläisiensä valtakaudella. Omana aikanaan Kušan-valtakunta oli Parthian, Rooman ja Kiinan ohella yksi neljästä suuresta valtakunnasta. Valtakunnalla ei pitkään ollut merkittäviä vihollisia. Intiassa sen voimakkaimman kilpailijan muodostivat indoparthialaiset, jotka onnistuivat jopa väliaikaisesti valtaamaan Pohjois-Intian ja Kabulin laakson. Kun heidät oli lopulta voitettu, muu Intia oli jakaantunut heikkoihin pieniin valtakuntiin, jotka eivät uhanneet kušanien valtaa. Toisaalla parthialaiset sotivat samaan aikaan Roomaa vastaan, eivätkä he näin halunneet sotia itärajallaan.

Kušan-valtakunta alkoi hajota 200-luvun alussa. Valtakunta menetti alueita kahdelle uudelle valtatekijälle kahdella eri suunnalla. Sasanidit olivat uusi mahti Persiassa ja he liittivät itseensä Kušan-valtakunnan alueet Baktriassa ja osia Pohjois-Intiasta. 300-luvulla alkoi levitä myös intialainen Gupta-valtakunta, joka laajeni aina Magadhasta Itä-Intiassa Hindukušin juurille. Heikentyneet kušanit vetäytyivät vähitellen helposti puolustettavalle Afganistanin vuoristoalueelle, jota he hallitsivat Persian vasalleina. Lopullisesti he saivat tuhonsa 400-luvulla hefthaliiteiksi kutsutun paimentolaiskansan levitessä Intiaan luoteesta samaa reittiä, jota jue zhit olivat aikanaan käyttäneet.

Kulttuuri

Kušanihallitsija Kaniška kuvattuna kolikossa. Hallitsija on kuvattu ratsastajakansoille tyypillisessä asussa teknisesti hieman hellenistisiä esikuviaan kömpelömmin lyödyssä kolikossa.
Naista esittävä veistos Kušan-valtakunnan aikaisesta Taksilasta ensimmäiseltä vuosisadalta jaa.

Kušanien alkuperäisestä kulttuurista tiedetään suhteellisen vähän. He puhuivat ilmeisesti jotakin vanhaa iranilaista kieltä ja heidän uskontonsa lienee muistuttanut iranilaista muinaisuskoa. Kušan-valtakunta omaksui monia piirteitä sitä edeltäneiltä kansoilta ja valtakunnilta. Sen hallitsijat käyttivät esimerkiksi lainattuja arvonimiä, kuten persialasita šahanšah, intialaista randžadhiradžah, kiinalaista taivaan poika ja mahdollisesti jopa roomalaista arvonimeä caesar. Kušan-valtakunta hallitsi myös keskeistä kulkureittiä Keski-Aasian ja Kiinan välillä ja sen kauppareittejä. Valtio rikastui etenkin Roomaan suuntautuneella kaupalla, mikä käy ilmi esimerkiksi runsaasti lyödyistä kultakolikoista. Rahoissa ja piirtokirjoituksissaan kušanit käyttivät iranilaista baktrian kieltä, johon oli yhdistetty kieleen sovellettu kreikkalainen kirjaimisto.

Kušanit suosivat indokreikkalaisten edeltäjiensä tapaan buddhalaisuutta ja etenkin hallitsija Kaniška esiintyy usein buddhalaisessa perimätiedossa. Kušan-valtakunnalla olikin huomattava merkitys buddhalaisuuden leviämisessä Keski-Aasiaan ja Kiinaan, sekä Mahajana-koulukunnan synnyssä. Buddhalaisuudella oli puolestaan tärkeä osuus Gandhara-taiteessa, joka sovitti yhteen hellenististä ja intialaista visuaalista kulttuuria. Uskonnon harjoittaminen oli synkreettistä, ja esimerkiksi kušanien kolikoissa esiintyy buddhalaisten teemojen ohella kreikkalaisia, roomalaisia ja iranilaisia jumaluuksia.

Lähteet

  1. a b c d e f g h Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 59–62. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  2. a b c d Kushan dynasty Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla