Kuivasjärvi (Oulu)

Nykymaailmassa Kuivasjärvi (Oulu):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikentyyppisille ihmisille. Kuivasjärvi (Oulu):llä on näkyvä asema maailmanlaajuisessa keskustelussa, olipa se sitten yhteiskuntaan, kulttuuriin, politiikkaan tai talouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Kautta historian Kuivasjärvi (Oulu) on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on johtanut monenlaisten mielipiteiden ja näkökulmien syntymiseen aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Kuivasjärvi (Oulu):n vaikutusta ja merkitystä eri alueilla sekä eri tapoja, joilla se on muokannut elämäämme ja ympäröivää maailmaa.

Kuivasjärvi
Kuivasjärven läntinen allas kaakosta kuvattuna.
Kuivasjärven läntinen allas kaakosta kuvattuna.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Oulu
Koordinaatit 65°04′00″N, 25°28′40″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Kuivasoja
Järvinumero 84.112.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 12 m
Rantaviiva 5,51 km
Pinta-ala 0,82 km²
Keskisyvyys 1,45 m
Kartta
Kuivasjärvi

Kuivasjärvi on järvi Oulun kaupungin pohjoisosassa Linnanmaan, Kuivasjärven, Kaijonharjun ja Ritaharjun kaupunginosien alueella. Matalan järven pituus on itä–länsisuunnassa 1,9 kilometriä ja leveimmältä kohdaltaan järvi on 0,8 kilometriä leveä, pinta-alan ollessa 82 hehtaaria. Järvialtaan keskisyvyys on 1,45 metriä. Kuivasjärvi on tärkeä lintuvesi. Järvi jakaantuu suurempaan läntiseen altaaseen sekä pienempään itäiseen altaaseen. Läntinen osa eli varsinainen Kuivasjärvi on matala, ja sen suurin pituus itä–länsisuunnassa on noin 1,4 kilometriä. Järven itäistä allasta, Kaijonlahtea, erottaa pääaltaasta maapenkereelle rakennettu kevyen liikenteen väylä. Pengerryksessä on yksi silta-aukko veden virtausta varten.

Kuivasjärvi on Kuivasojan vesistön alempi järvi, perustasossaan 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylempänä, 12,8 m merenpinnasta oleva Pyykösjärvi laskee vetensä Kuivasjärven itäosan Kaijonlahteen Laholaisojana, joka on suurin Kuivasjärveen tulevista ojista. Toiseksi suurin on järven pääaltaaseen laskeva Ahvenoja, joka on kuivatettujen Ison Ahvenjärven ja Pienen Ahvenjärven entinen laskuoja. Muut Kuivasjärveen tulevat vedet ovat peräisin lähinnä ympäröivien alueiden kuivatusojista. Kuivasjärvi laskee Perämereen Kuivasojan kautta, ja sen alkupiste on järven läntisimmässä kolkassa.

Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden alhainen happipitoisuus sekä kalakuolemat. Pääosin soilta ja Ruskon vanhan kaatopaikan suunnalta kertyvän järviveden happipitoisuutta on pyritty nostamaan keinotekoisin menetelmin 1980-luvulta lähtien. Veden laatu on heikohko, ja järvessä tavataan sinilevää etenkin loppukesästä. Heikoimmassa kunnossa on järven itäinen Kaijonlahden puolisko, jonka kunnostus on suunnitteilla ensimmäiseksi.

Lähteet

  1. a b c Kuivasjärvi Järviwiki. 3.1.2012. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.7.2014.

Aiheesta muualla