Kuivasoja

Nykymaailmassa Kuivasoja on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Tekniikan ja globalisaation myötä Kuivasoja:stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe kaikkialla. Kuivasoja:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja yhteiskunnan kehityksessä sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää paremmin Kuivasoja:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia eri alueilla. Siksi on olennaista analysoida huolellisesti Kuivasoja ja sen eri ulottuvuudet, jotta tästä aiheesta saadaan kattavampi ja tarkempi näkemys.

Kuivasoja
Kesäistä Kuivasojaa Rajakylässä
Kesäistä Kuivasojaa Rajakylässä
Alkulähde Kuivasjärvi, Oulu
65°04′05″N, 025°27′35″E
Laskupaikka Kuivasmeri, Perämeri
65°03′58″N, 025°23′42″E
Pituus km
Alkulähteen korkeus 12,0 m
Valuma-alue 33,61 km²

Kuivasoja on Oulussa sijaitsevasta Kuivasjärvestä Perämereen laskeva pieni virtavesi.

Ojan tai puron pituus on noin viisi kilometriä ja se virtaa Kuivasjärven länsipäästä Linnanmaan ja Ritaharjun kaupunginosien sekä Pateniemen ja Rajakylän kaupunginosien rajalla, laskien Perämeren Kuivasmeri-nimiseen lahteen Rajakylän Rajahaudassa Letonniemen pohjoispuolella. Kuivasoja sekä Kuivasjärvi ja Pyykösjärvi muodostavat Kuivasojan vesistöalueen, jonka valuma-alueen pinta-ala on 33,61 km². Kuivasoja ja sitä ympäröivä metsävyöhyke on virkistyskäyttöön tarkoitettua suojelualuetta, jonka pinta-ala on 77,6 hehtaaria. Kuivasoja on pääosin matala ja melontaan soveltumaton. Sen yläjuoksun muodostaa noin puolen kilometrin mittainen kapea järvenlahti, josta oja laskee ensin kohti länttä ja luodetta. Alitettuaan valtatien 4 ja Oulun ja Kemin välisen rautatien oja kapenee ja muuttuu voimakkaasti mutkittelevaksi. Alajuoksulla oja kulkee osan matkasta syvässä kanjonissa ja siinä on useita pieniä koskipaikkoja. Ojan varsia reunustaa lähes luonnontilainen metsäkäytävä, jossa risteilee polkuja. Kuivasojan lukuisat koskipaikat ovat keväisin suosittuja kalastuspaikkoja ja ojasta voi lippoamalla nostaa useita kiloja ahvenia, särkiä ja muita järvikaloja, jopa haukia.

Kuvia Kuivasojalta

Lähteet

  1. Pyykösjärven ja Kuivasjärven kunnostuksen yleissuunnitelma (sivu 5: Vesistön yleiskuvaus) 01.12.2004. Oulun kaupunki. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 03.06.2007.
  2. Ympäristön tila (s. 17, Virkistyskäyttöön varatut suojelualueet) 2005. Oulun kaupunki. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 10.6.2007.

Aiheesta muualla