Kuormasto

Tänään haluamme käsitellä erittäin relevanttia aihetta, joka on erittäin tärkeä kaikille. Kuormasto on aihe, joka on herättänyt koko maailman huomion ja synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Tässä artikkelissa perehdymme Kuormasto:een liittyviin eri näkökohtiin, analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja ennakoimme mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Samoin pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen yleiskatsauksen Kuormasto:stä tarjoamalla arvokasta tietoa, joka herättää pohdintaa ja keskustelua. Epäilemättä Kuormasto on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on tärkeää käsitellä sitä laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta.

Kuormasto, Edwin Forbesin kuparietsaus vuodelta 1876.

Kuormasto, myös huoltokolonna, tarkoittaa sotilasyksiköiden mukana liikkuvaa huoltoa.

Kuormasto on sotilaallisia huoltokuljetuksia suorittavan kuljetusyksikön tai kuljetusosaston vanhentunut nimitys. Sanan merkitys voitiin 1930-luvulla määritellä joko ahtaammin, jolloin kuormastoon sisältyi vain hevosvetoisia ajoneuvoja, tai laajemmin, jolloin siihen katsottiin kuuluvan myös moottoriajoneuvoja.

Tarve erilliselle kuormastolle tuli yksiköiden kasvun mukana. Pienet yksikkö saattoivat tehdä hyvin pitkiä matkoja turvautuen pelkästään ympäristön tarjoamaan ruokaan ja veteen, mutta huoltaminen kävi vaikeaksi armeijoiden koon kasvaessa. Aseiden ja varusteiden, kuten painavien haarniskojen kehitys ja tuliaseiden mukaantulo kasvattivat sotilaiden tarvitseman materiaalin määrää. Kuormastosta tuli elinehto pitkille vastustajan alueelle ulotetuille sotaretkille. Tämän vuokse se oli usein tärkeä kohde vastustajan sotatoimille.

Kuormastot puolestaan kasvoivat armeijoiden mukana. Esimerkiksi Ononjoen taisteluun päättyneellä sotaretkellä vuonna 1410 keisari Yonglen joukkoihin sanotaan kuuluneen jopa 300 000 miestä ja 30 000 vankkurin kuormasto.

Menneinä aikoina kuormasto koostui yleensä vetoeläinten, kuten hevosten ja härkien vetämistä vankkureista, mutta muitakin kuljetusmuotoja oli. Ristiretkellään 1100-luvulla Rikhard I Leijonamieli marssi Levanttiin autiomaan halki. Koska matka olisi ollut vaikeakulkuinen vankkureille ja niitä vetäville eläimille, turvautui hän laivoihin, jotka huolsivat hänen rannikon läheisyydessä kulkevia joukkojaan.

Lähteet

  • Luther Carrington Goodrich, Zhaoying Fang: Dictionary of Ming Biography, 1368-1644. Columbia University Press, 1976. ISBN 0231038011.

Viitteet

  1. Uusi tietosanakirja. Osa 11, palsta 631, hakusana kuormasto. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
  2. Iso tietosanakirja. Osa 7, palsta 338–339, hakusana kuormasto. Helsinki: Otava, 1934.
  3. Dictionary of Ming Biography s.12-15

Aiheesta muualla