Le Monde
Tässä artikkelissa keskitymme Le Monde:een, aiheeseen, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Le Monde on perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista talouteen ja koko yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme yksityiskohtaisesti Le Monde:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, laajuutta ja mahdollisia ratkaisuja. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Le Monde:tä useista näkökulmista ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Le Monde | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Lehtityyppi | päivälehti |
| Kustantaja | Louis Dreyfus |
| Julkaisija | La Vie-Le Monde |
| ISSN | ISSN 0395-2037 |
| Levikki | 458 611 |
| Perustettu | 1944 |
| Päätoimittaja | Erik Izraelewicz |
| Sitoutuneisuus | keskusta-vasemmistolainen |
| Kotikunta | Pariisi |
| Kotimaa | Ranska |
| Sivukoko | berliner |
| Kieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| OCLC | |
| www.lemonde.fr | |
Le Monde on ranskalainen, päivittäin ilmestyvä maltillinen vasemmistolainen sanomalehti, jota painetaan Pariisissa. Lehteä pidetään Ranskan vaikutusvaltaisimpana sanomalehtenä, ja se on yleisesti arvostettu myös ulkomailla.
Vuonna 2021 lehden levikki oli 458 611, mikä teki siitä Ranskan luetuimman lehden.
Historia
Ensimmäinen numero ilmestyi 19. joulukuuta 1944. Lehden perusti Hubert Beuve-Méry kenraali Charles de Gaullen pyynnöstä saksalaisten vetäydyttyä Pariisista. Aloittaakseen lehden tekemisen Beuve-Méry esitti ehdoksi täydellisen toimituksellisen itsenäisyyden. Lehti korvasi sanomalehti Le Tempsin jonka tyyliasun ja formaatin se omaksui. Vuodesta 1985 lehden etusivua on koristanut karikatyyri, jonka on useimmiten piirtänyt pilapiirtäjä Plantu, kunnes tämä jäi eläkkeelle vuonna 2021.
Vuonna 2003 kirja Le Monden piilotetut kasvot (La face cachée du Monde) väitti, että päätoimittaja Jean-Marie Colombani ja muut lehden johtohenkilöt olisivat muun muassa osoittaneet poliittista puolueellisuutta ja sotkeutuneet taloudellisiin kähmintöihin, jotka vaaransivat lehden itsenäisyyden. Nämä syytökset ovat yhä ristiriitaisia ja näyttämättä toteen.
Omistus
Le Monden on perustamisesta lähtien omistanut Groupe Le Monde, josta lehden työntekijät omistavat 53 %. Lopun omistavat Danone, BNP Paribas -pankki ja miljardööri François Pinault. Enemmistöomistus siirtyi kesällä 2010 ranskalaiselle sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat pankkiiri ja Les Inrockuptibles lehden kustantaja Matthieu Pigasse, internetoperaattori Freen perustaja Xavier Niel ja Yves Saint-Laurent -muotitalon toinen perustaja Pierre Bérgé. Pigasse on lähellä sosialistipuoluetta ja on toiminut kansainvälisen valuuttarahaston johtajan Dominique Strauss-Kahnin neuvoantajana. Toimittajille jää veto-oikeus päätoimittajanvalinnassa, ja osaomistuksen kautta toimittajilla on valtaa myös merkittävissä talousasioissa. Oikeistolainen presidentti Nicolas Sarkozy yritti puuttua kauppaan uhkaamalla lopettaa lainatakuun, jos kauppa tehdään Pigassen ryhmän kanssa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ The French press - daily and weekly news media about-france.com. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ Presse Quotidienne Nationale acpm.fr. 2022. Viitattu 1.11.2022. (ranskaksi)
- ↑ Le Monde | French newspaper Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ French cartoonist Plantu retires after 49 years at Le Monde The Connexion. 31.3.2021. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Heli Suominen, Le Monde- lehti päätymässä muotitalon perustajan ja internetyrittäjän käsiin. Helsingin Sanomat 29.6.2010 sivu A 17
