Leipä
Nykymaailmassa Leipä on olennainen aihe, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin, sukupuolisiin ja taustoihin kuuluviin ihmisiin. Tämän kysymyksen ratkaisemisen merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin fyysisestä ja henkisestä terveydestä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Kautta historian Leipä on ollut laajan tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin näkökulmiin ja lähestymistapoihin sen lähestymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Leipä:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen kuvan tästä aiheesta.
Leipä on peruselintarvike, joka leivotaan leipäviljasta valmistetusta taikinasta ja paistetaan. Yleensä leipätaikinaan lisätään hiivaa tai käytetään taikinajuurta, jotta taikina nousisi. Leipäjauhojen tärkein viljalaji on länsimaissa vehnä.
Liian itänyttä niin sanottua rehuviljaa ei voida käyttää leipomiseen, koska se jättää leivän sisuksen taikinamaiseksi.
Kulutus
Leivän kulutus on Euroopan maista suurinta Saksassa, jossa sitä kuluu noin 220 grammaa päivässä. Suomalaisista 95 prosenttia syö päivittäin leipää, kun ruotsalaisista ja norjalaisista vain noin 60 prosenttia tekee samoin. Suomalaiset söivät vuonna 2017 keskimäärin 110 grammaa leipää päivässä
Terveysvaikutukset
Täysjyväleivän on ajateltu usein aiheuttavan vähemmän verensokerin heilahteluja kuin valkoisen leivän. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa ainakaan perinteisen suomalaisen täysjyväruisleivän kohdalla, joka nostaa verensokeria yhtä jyrkästi ja lisäksi hieman korkeammalle tasolle. Täysjyväruisleivän aiheuttama verensokerin kokonaisnousu on lisäksi 20 prosenttia suurempi kuin valkoisella vehnäleivällä.
Historia ja merkitys
Leipä on yksi vanhimmista ruuista, se on tunnettu jo neoliittisella kaudella. Muinaisessa Egyptissä leivän leipominen oli yksi tärkeimmistä ruuanvalmistuksen aloista, oluen valmistuksen ohella, ja sillä oli myös uskonnollinen merkitys. Leipä on ollut Euroopassa pääruokalaji ainakin 1000-luvulta eaa. nykypäiviin. Viljaa on käytetty ruoaksi jo 10 000 vuoden ajan, aluksi veteen sekoitettuna puurona.
Suomessa leipää on leivottu yleisesti paitsi vehnästä, myös rukiista. Tapa lienee perua kaskiviljelystä, jossa tärkein viljeltävä viljalaji oli korpiruis. Pohjoisessa Suomessa myös ohra on ollut tärkeä leipävilja.
Itse leipä-sana on germaanista alkuperää. Jo ensimmäisen Raamatun käännöksessä tunnetaan sana hlaifs ja vanhempi muoto hlaiba, jotka ovat muinaisesta gootin kielestä 300-luvulta (jaa.). Suomessa ennestään leivistä käytettiin nimityksiä kyrsä ja rieska.
Markkinoilla on monenlaisia erikoisleipiä, muun muassa vähähiilihydraattinen leipä, jossa jauhot korvataan siemenillä, kuidulla, rasvalla tai proteiinilla..
Valmiiksi viipaloitu leipä tuli ensimmäisen kerran kaupallisesti myyntiin 7. heinäkuuta 1928 Yhdysvaltain Pohjois-Missourissa sijaitsevassa Chillicothen kaupungissa.
Kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys
Leivällä on tärkeä uskonnollinen merkitys juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Kristinuskon piirissä leipää käytetään myös ehtoollisleipänä.
Osittain Raamatun vaikutuksesta leipä merkitsee länsimaisissa kielissä kuvaannollisesti myös ylipäänsä ravintoa tai laajemmassa merkityksessä toimeentuloa, esimerkiksi sanonnoissa "pitää perhe leivässä" ja "leipälaji" sekä englannin sanassa "breadwinner" = perheen elättäjä. Myös Isä meidän -rukouksessa esiintyy lause "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme", jonka Luther selitti Vähässä Katekismuksessa tarkoittavan "kaikkea, mitä ruumiimme ravinnoksi tai muuten välttämättä tarvitsee"; ruoan ja muiden aineellisten hyödykkeiden lisäksi siihen kuuluu hänen mukaansa myös muun muassa "kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, hyvät säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.
Leipien jaottelu
 |
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Luettelo leivistä. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. Syy: Luettelo vie liikaa tilaa tässä artikkelissa. Tähän sopii pikemminkin tiivistelmä siitä, millaisia leipiä on olemassa. |
Ruokaleivät
Ruokaleipä on aterialla nautittava tai muuten ruoaksi syötävä leipä.
- Kohotusaineettomat leivät ovat tavallisesti ohutleipiä
- Leivinjauheella kohotetut:
- Ruokasoodalla kohotetut:
- Hiivalla kohotetut:
- Sekaleipä
- Grahamleipä
- Hedelmäleipä
- Hiivaleipä
- Hiivarieska
- Hunajaleipä on hunajalla maustettu ruokaleipä
- Imelälimppu on sekaleipä, jonka ruisjauhojen on annettu imeltyä
- Joululimppu eli joululeipä
- Kauraleipä on kaurahiutaleista ja vehnäjauhoista leivottu sekaleipä.
- Maustelimppu on mausteilla höystetty paksu leipä
- Moniviljaleipä
- Ohraleipä on kokonaan tai osaksi ohrajauhoja sisältävä ruokaleipä.
- Paahtoleipä
- Pettuleipä eli hätäleipä
- Piimälimppu
- Rouheleipä, rouhelimppu tai rouhesämpylä on karkearakeisista jauhoista leivottu tai niillä koristeltu leipomisen tulos
- Sekahiivaleipä
- Sämpylä
- Vierreleipä
- Vehnäleipä eli valkea leipä on vehnäjauhoista leivottu ruokaleipä.
- Focaccia
- Fougasse
- Paahtoleipä
- Patonki
- Polakka on vaalea poikkiviiltoinen vehnäleipä.
- Ranskanleipä
- Sarvi on sarvea tai kuunsirppiä muistuttava, hiivataikinasta tai voitaikinasta valmistettu leivonnainen.
- Voisarvi eli croissant
- Sämpylä
- Vuokaleipä on vehnäleipä, joka on paistettu pitkänomaisessa vuoassa.
- Ruokakorppu
- Laivakorppu on aiemmin laivamuonana käytetty kuivattu maissi- tai vehnäleipä
- Happamaton ruisleipä
- Sekaleipä
- Hapattamalla kohotettu ruokaleipä
- Ciabatta on taikinajuuren avulla hapatettu ja kohotettu vehnäleipä
- Hapanleipä on taikinajuuren avulla hapatettu ja kohotettu yleensä rukiinen leipä
- Jälkiuunileipä
- Limppu
- Reikäleipä
- Revitty leipä
- Ruisleipä
- Ruislimppu
- Ruissekaleipä
- Viipaloitu leipä
- Hapanimeläleipä
- Hapanimelälimppu eli setsuuri eli varileipä eli varilimppu eli varikoinen
- Mallaslimppu
- Mustaleipä eli saaristolaisleipä
- Perunalimppu
- Näkkileipä
- Hapankorppu
- Muita ruokaleipiä
- Cocktailleipä eli cocktailvoileipä on cocktailkutsuilla tarjottava, pieni, täytteillä päällystetty voileipä.
- Jyväleivässä on koristeena kokonaisia viljan jyviä.
- Korileipä on puisessa korissa kohotettu ja paistettu ruokaleipä.
- Kylvöleipä oli entisaikaan syksyllä leivottu leipä, joka syötiin keväällä aloitettaessa viljan kylvötyöt.
- Mausteleipä on esimerkiksi siirapilla tai pomeranssinkuorella maustettu edellisestä jaottelusta eroava sekaleipä. Mausteleipien ryhmään kuuluvat myös hapanimeläleipä ja verileipä.
- Pannuleipä on paistinpannun, muurinpohjapannun tai uunipellin päällä paistettu ohut ruokaleipä.
- Pataleipä on uuniin asetetussa padassa paistettu leipä
- Peltileipä on uunipellin päälle levitetystä taikinasta paistettu ruokaleipä.
- Täysjyväleivän jauhoista vähintään puolet on täysjyväjauhoja.
Kahvileivät
Kahvileipä on kahvin tai teen kanssa syötävä, tavallisesti makea leivonnainen.
- Kohotusaineettomat kahvileivät
- Mesileipä
- Tippaleipä
- Voitaikinaleivonnaiset
- Kemiallisella kohotusaineella kohotetut kahvileivät
- Kuivakakku eli kahvikakku
- Hedelmäkakku
- Kahvikakku on kahvin tai muun juoman kanssa tarjottava kuivakakku tai kakku, jonka yhtenä ainesosana on kahvi.
- Keikauskakku
- Kuppikakku eli vuokaleivos
- Mokkakakku on kahvilla maustettu kakku, jossa on usein myös suklaata.
- Murokakku
- Piimäkakku
- Porkkanakakku
- Sokerikakku
- Toscakakku
- Lusikkaleipä
- Pikavehnänen
- Pikkuleipä
- Piparkakku
- Kuivakakku eli kahvikakku
- Hiivalla kohotetut kahvileivät
- Korppu
- Grahamkorppu on grahamjauhoa sisältävä korppu
- Kanelikorppu on kanelin ja sokerin seoksella päällystetty vehnäkorppu
- Ruiskorppu on osaksi tai kokonaan ruisjauhoista leivottu korppu
- Sokerikorpuksi nimitetään vehnäkorppua, jonka halkaisupinta on kostutettu ja sokeroitu ennen korpuksi kuivattamista
- Täysjyväkorppu on täysjyvävehnäjauhoa sisältävä kuivattu leivonnainen
- Vehnäkorppu on vehnäjauhotaikinasta leivottu, paistettu, halkaistu ja kuivattu leivonnainen
- Muffini
- Pulla eli nisu eli vehnänen
- Bostonkakku
- Korvapuusti
- Munkki
- Pikkupulla
- Pitko
- Rinkeli
- Vaniljarinkeli
- Vesirinkeli
- Viipurinrinkeli
- Voisilmäpulla
- Viineri
- Korppu
- Muut kahvileivät
Suomalaisia leipälajeja
- Pääartikkeli: Suomalainen leipä
Suomessa tehdään monenlaisia leipiä, koska maassa kohtaavat itäinen ja läntinen kulttuuri.
Juhlistaminen
Vuosittain vietetään kansainvälistä leipäpäivää (World Bread Day), joka on 16. lokakuuta. Suomessa vietetään lisäksi leipäviikkoa viikolla 37.
Katso myös
Lähteet
- Lehmusoksa, Ritva & Muurinen, Pirjo: Ruokasanakirja. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5156-7.
- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
Viitteet
- ↑ Viljan laatukriteerit www.leipatiedotus.fi. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ Muualla Euroopassa syödään enemmän leipää – Suomessa leipä on terveellisempää – Päivän Lehti www.paivanlehti.fi. Viitattu 10.4.2020.
- ↑ Leivo leipää edullisesti – voit valmistaa leipää uunin lisäksi myös pannulla tai mikrossa, katso reseptit Helsingin Uutiset. 6.10.2022. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Tilastot kertovat: Näin paljon suomalainen söi leipää viime vuonna Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 10.4.2020.
- ↑ Leinonen K, Liukkonen K, Poutanen K, Uusitupa M, Mykkanen H. Rye bread decreases postprandial insulin response but does not alter glucose response in healthy Finnish subjects. Eur J Clin Nutr 1999;53:262-267. Kuvat 1 ja 3. https://www.researchgate.net/publication/12963390_Rye_bread_decreases_postprandial_insulin_response_in_healthy_Finnish_subjects/link/00b7d5315ddceec31a000000/download
- ↑ Leivän historia Leipätiedotus ry.. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 6.8.2008.
- ↑ WSOY Facta - leipä-sana (Ruokasanasto)
- ↑ Talouselämä, viitattu 13.6.2011 talouselama.fi. Arkistoitu 10.5.2011. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ Matilainen, Laura: Viipaloitu leipä tuli markkinoille 90 vuotta sitten – virallinen juhlapäivä suunnitteilla MTV Uutiset. 13.2.2018. Helsinki: MTV Oy. Viitattu 27.8.2023.
- ↑ Kieli-ikkunat: Jokapäiväinen leipämme 1996. Kotus. Arkistoitu 15.3.2012. Viitattu 23.11.2011.
- ↑ Matt. 6:11
- ↑ Katekismus, s. 71. Suomen evankelisluterilainen kirkko, 2000. ISBN 951-37-3094-8.
- ↑ ruokaleipä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc Turtia s. 292–293.
- ↑ Turtia s. 86.
- ↑ Turtia s. 371.
- ↑ Turtia s. 545.
- ↑ Karjalan kannaksen imelälimppu Kotikokki.net. Alma Media Oyj. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Turtia s. 204.
- ↑ Turtia s. 237.
- ↑ Nykysuomen sanakirja. Hakusana maustelimppu. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1951–1961.
- ↑ Turtia s. 354.
- ↑ Turtia s. 383.
- ↑ a b Turtia s. 422.
- ↑ Iso tietosanakirja. Osa 4, palstat 1263–1265, hakusana hätäleipä. Helsinki: Otava, 1932.
- ↑ rouhelimppu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 1441, hakusana vierreleipä. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Turtia s. 140.
- ↑ Turtia s. 143.
- ↑ Turtia s. 435.
- ↑ Turtia s. 506.
- ↑ Turtia s. 642.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 11, palsta 1046, hakusana laivakorput. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
- ↑ Turtia s. 95.
- ↑ Turtia s. 170.
- ↑ a b Turtia s. 483.
- ↑ ruislimppu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Turtia s. 169.
- ↑ Turtia s. 491.
- ↑ Turtia s. 97.
- ↑ jyväleipä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Korileipä Myllyn Paras Oy. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Turtia s. 277.
- ↑ Pannuleivät Helsinki: Valio. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Paras pataleipä Meillä kotona. A-lehdet. Viitattu 30.1.2022.
- ↑ Pehmeä kaurainen peltileipä 30.5.2018. Myllyn Paras. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Täysjyväleipä Helsinki: Leipätiedotus ry. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ kahvileipä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Nykysuomen sanakirja. Hakusana kahvikakku. Helsinki: WSOY, 1951–1961.
- ↑ Turtia s. 173.
- ↑ kahvikakku. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Turtia s. 240.
- ↑ Turtia s. 353.
- ↑ Turtia s. 363.
- ↑ Turtia s. 425.
- ↑ Turtia s. 438.
- ↑ Turtia s. 542–543.
- ↑ Turtia s. 590.
- ↑ Turtia s. 309.
- ↑ a b Turtia s. 262.
- ↑ grahamkorppu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ kanelikorppu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ ruiskorppu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Nykysuomen sanakirja. Hakusana sokerikorppu. Helsinki: WSOY, 1951–1961.
- ↑ Revitty täysjyväkorppu Kesko Oyj. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
- ↑ Turtia s. 358.
- ↑ Turtia s. 446.
- ↑ a b c Turtia s. 474.
- ↑ a b c Turtia s. 639.
- ↑ Turtia s. 626.
- ↑ Turtia s. 557.
- ↑ Turtia s. 600.
- ↑ Turtia s. 637.
- ↑ Lehmusoksa s. 102.
- ↑ Suomessa on maailman rikkain leipävalikoima Leipätiedotus ry.. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 6.8.2008.
- ↑ Leipätiedotus ry: Leipäviikko 2002 -Nauti vapaasti viljasta leipatiedotus.fi. Arkistoitu 11.4.2011. Viitattu 12.9.2011.
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Leipä Wikisitaateissa
