Lenin (jäänmurtaja)
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Lenin (jäänmurtaja):tä, konseptia, joka on herättänyt paljon kiinnostusta viime aikoina. Yhteiskunnan kehittyessä Lenin (jäänmurtaja):stä on tullut olennainen aihe, joka kattaa useita alueita teknologiasta psykologiaan. Tässä kattavassa tutkimuksessa analysoidaan Lenin (jäänmurtaja):n eri puolia, sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin alkuperästä sen vaikutukseen nykykulttuuriin, tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Lenin (jäänmurtaja):stä tavoitteenaan tarjota syvempää ymmärrystä tästä jatkuvasti kehittyvästä ilmiöstä.
| Lenin | |
|---|---|
 Museojäänmurtaja Lenin Murmanskissa |
|
| Tyyppi | jäänmurtaja |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 134 m m |
| Leveys | 27,6 m m |
| Uppouma | 16 000 t |
| Koneteho | 32 400 kW |
| Nopeus | 33,3 km/h |
| Nopeus | 18 kn |
Lenin oli Neuvostoliiton ydinkäyttöinen jäänmurtaja. Se oli maailman ensimmäinen ydinvoimalla toimiva siviilialus, ja ylipäätään ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus. Aikanaan se oli myös maailman voimakkain jäänsärkijä, sillä aluksen ydinvoimakoneistot kehittivät 44000 hevosvoimaa. Ensimmäiselle koeajolleen se lähti Leningradista vuonna 1959. Sen pääasiallinen tehtävä oli merenkulun avustaminen Murmanskin ja Vladivostokin välisellä väylällä, jonka pituus on 17 600 kilometriä.
Lenin rakennettiin Admiralteiskie verfi -telakalla Leningradissa, laskettiin vesille 1957 ja otettiin käyttöön 1959. Se palveli tehtävässään 30 vuotta ja poistettiin käytöstä 1989. Siinä oli kaksi reaktoria, jotka käyttivät neljää turbiinia, jotka taas käyttivät sähkömoottoreita.
Tietoja
- Pituus: 134 m
- Leveys: 27,6 m
- Kyljen korkeus: 16,1 m
- Uppouma ilman köliä: 16 000 BRT
- Nopeus: 18 solmua (33,3 km/h)
- Reaktorit: alun perin, 3x OK-150 (90 MW kukin), myöhemmin 2xOK-900 (171 MW kukin).
- Propulsio: 3 sähkökäyttöistä potkuria. Yhteisteho 44 000 hp (32,4 MWt)
- Helikopteri: 1 laskeutumisalusta
Propulsio
Uudistetussa kahden reaktorin järjestelmässä reaktorit käyttivät neljää höyryturbiinia. Turbiinit pyörittivät sähkögeneraattoreita, jotka syöttivät virtaa aluksen ajomoottoreille.
Reaktorivaurioita
Aluksella sattui sen käyttöiän aikana kaksi reaktorionnettomuutta, joiden vuoksi se oli muutaman vuoden pois käytöstä korjattavana. Tiedot eivät olleet julkisia ennen Neuvostoliiton hajoamista.
Helmikuussa 1965 aluksen kakkosreaktorin jäähdytysjärjestelmä sammui polttoaineen vaihdon aikana, ja reaktorissa ollut polttoaine suli osittain. Vaurioitunut reaktori haudattiin kaksi vuotta myöhemmin Novaja Zemljan ydinkoealueelle.
Vuonna 1967, pian polttoainetäydennyksen jälkeen järjestelmässä havaittiin vakava vuoto, joka ei ollut korjattavissa. Reaktorit poistettiin, ja korvattiin kahdella tehokkaammalla. Alus palasi käyttöön 1970.
Myöhemmät tapahtumat
Lenin poistettiin käytöstä 1989, koska sen runko oli tullut käyttöikänsä päähän. Alus valmistui museolaivaksi 2005.
Katso myös
Lähteet
- Matti Korjula:"Lenin" koeajolle, 50 vuotta sitten, s. 87, Tekniikan Maailma 4.11.2009, nro 20/09
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lenin (jäänmurtaja) Wikimedia Commonsissa
