Nykymaailmassa Lentopallon maailmanmestaruuskilpailut on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Lentopallon maailmanmestaruuskilpailut:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus on huomattava eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Lentopallon maailmanmestaruuskilpailut:n vaikutus nykyiseen yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Lentopallon maailmanmestaruuskilpailut:een, jotta voimme valaista sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Lentopallon MM-kisat | |
---|---|
Vuoden 2006 kisalogo |
|
Laji | Lentopallo |
Perustettu | 1949 |
Joukkueita | 24 (lopputurnaus) |
Hallitseva mestari |
Italia (miehet), Serbia (naiset) |
Lentopallon maailmanmestaruuskilpailut on vanhin kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n järjestämä lentopallon maajoukkuekilpailu. MM-kisat järjestetään neljän vuoden välein sekä naisille että miehille.
Vuodesta 2025 lähtien kisat pelataan joka toinen vuosi.
MM-kisat järjestettiin ensi kertaa vuonna 1949, Prahassa, Tšekkoslovakiassa, kaksi vuotta FIVB:n perustamisen jälkeen. Tuolloin kilpailu järjestettiin vain miehille ja kaikki joukkueet tulivat Euroopasta. Kolme vuotta myöhemmin järjestettiin myös naisten kilpailu, mukana oli joukkueita myös Aasiasta ja Amerikasta. Samalla alkoi nykyinen järjestämistahti, jossa kilpailut pidetään neljän vuoden välein.
Kun lentopallo oli ensi kertaa kesäolympialaisten ohjelmassa 1964 Tokion kisoissa, muutettiin järjestämisvuosia siten, että olympia- ja MM-kisat järjestetään vuoron perään kahden vuoden välein. Vuonna 1970 kisoihin osallistuivat ensimmäiset joukkueet Afrikasta. Vuoteen 1974 saakka isäntämaa järjesti sekä miesten että naisten kilpailut lukuun ottamatta vuosien 1966 ja 1967 kisoja. Sittemmin miesten ja naisten turnaus on 1998 ja 2006 Japanin kisoja lukuun ottamatta pidetty eri maissa. Vuoden 2022 kisat oli myönnetty Venäjälle, mutta Ukrainan sodan vuoksi niiden järjestäminen evättiin heiltä maaliskuussa 2022. Venäjä suljettiin kokonaan myös pois vuoden 2022 kisoista ja tilalle nostettiin Ukraina maailmanrankingin perusteella. Kisat pelattiin Puolassa ja Sloveniassa elo-syyskuussa.
Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Neuvostoliitto | 5 | 2 | 1 | 8 |
Japani | 3 | 3 | 1 | 7 |
Kuuba | 3 | 1 | 0 | 4 |
Kiina | 2 | 3 | 0 | 5 |
Venäjä | 2 | 0 | 3 | 5 |
Yhdysvallat | 1 | 2 | 2 | 5 |
Italia | 1 | 0 | 0 | 1 |
Brasilia | 0 | 3 | 1 | 4 |
Puola | 0 | 1 | 2 | 3 |
Peru | 0 | 1 | 1 | 2 |
Romania | 0 | 1 | 0 | 1 |
Tšekkoslovakia | 0 | 0 | 2 | 2 |
Etelä-Korea | 0 | 0 | 2 | 2 |
Pohjois-Korea | 0 | 0 | 1 | 1 |
Serbia | 0 | 0 | 1 | 1 |
Vuoteen 2022 mennessä.
Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Neuvostoliitto | 6 | 2 | 3 | 11 |
Italia | 4 | 1 | 0 | 5 |
Brasilia | 3 | 3 | 1 | 7 |
Puola | 3 | 2 | 0 | 5 |
Tšekkoslovakia | 2 | 4 | 0 | 6 |
Yhdysvallat | 1 | 0 | 2 | 3 |
Itä-Saksa | 1 | 0 | 0 | 1 |
Kuuba | 0 | 2 | 2 | 4 |
Romania | 0 | 2 | 2 | 4 |
Bulgaria | 0 | 1 | 4 | 5 |
Serbia | 0 | 1 | 1 | 2 |
Alankomaat | 0 | 1 | 0 | 1 |
Venäjä | 0 | 1 | 0 | 1 |
Japani | 0 | 0 | 2 | 2 |
Argentiina | 0 | 0 | 1 | 1 |
Ranska | 0 | 0 | 1 | 1 |
Saksa | 0 | 0 | 1 | 1 |