Nykymaailmassa Leopoldin ritarikunta on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Leopoldin ritarikunta on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ovat näkyneet akateemisissa keskusteluissa, poliittisissa keskusteluissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Leopoldin ritarikunta:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan.
Leopoldin ritarikunta (ransk. Ordre de Léopold, holl. Leopoldsorde, saks. Leopoldsorden) on belgialainen ritarikunta, joka perustettiin 11. heinäkuuta 1832 Leopold I:n ensimmäisen kaudella. Sitä myönnetään tunnustuksesta urhoollisesta palveluksesta tai muista Belgian valtiota hyödyttäneistä ansioista. Saajan ei tarvitse olla Belgian kansalainen. Ritarikunta on Belgian korkein mahdollinen, ja maan hallitsija toimii ritarikunnan suurmestarina.
Ritarikunnassa on kolme divisioonaa (sotilaille, merimiehille ja siviileille), ja kunnianosoituksen saajan tulee olla vähintään 42 (poikkeuksena sotilaat).
Ritarikuntaa jaetaan viidessä luokassa: