Nykymaailmassa Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti vaikuttaen eri kulttuureihin ja konteksteihin eri tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika (liettuaksi) Литовская Советская Социалистическая Республика Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika (venäjäksi) |
|
---|---|
1940–1941, 1944–1990 |
|
Valtiomuoto | neuvostotasavalta |
osa | Neuvostoliittoa |
Korkeimman neuvoston puheenjohtaja |
Viimeinen: Vytautas Landsbergis |
Pääkaupunki | Vilna |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 65 200 km² |
Väkiluku (1989) | 3 690 000 |
– väestötiheys | 56,6 / km² |
Historia | |
– perustettiin | 21. heinäkuuta 1940 |
– purettiin | 11. maaliskuuta 1990 |
Viralliset kielet | liettua ja venäjä (de facto) |
Kielet | liettua, venäjä ja puola |
Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) |
Kansallislaulu | ”Liettuan neuvostotasavallan hymni” |
Edeltäjä | Liettua |
Seuraaja | Liettua |
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) eli Liettuan SNT (liett. Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская ССР, ЛССР, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman niin kutsutun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua määräytyi kuuluvaksi Saksan etupiiriin, mutta siirrettiin pian Neuvostoliitolle ja niin Liettuasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta Neuvostoliiton miehitettyä maan kesällä 1940. Neuvostoliitto liitti Liettuan sosialistiseen neuvostotasavaltaan myös Puolalta valtaamansa Vilnan alueen. Vuotta myöhemmin Neuvostoliittoon hyökännyt Saksa miehitti Liettuan operaatio Barbarossan alkuvaiheessa ja Wehrmachtin sotilashallinnon jälkeen liitti sen siviilihallintoonsa Liettuan päähallintopiirinä. Neuvostovalta palautettiin puna-armeijan etenemisen myötä syksyllä 1944.
Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja monet muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä murhattiin ja kymmeniätuhansia karkotettiin muualle Neuvostoliittoon, erityisesti vuonna 1949 Siperiaan. Talous pakkokollektivisoitiin mikä vaikutti kielteisesti elintasoon varsinkin maaseudulla. Metsäveljinä tunnettu vastarintaliike jatkoi joidenkin vuosien ajan aseellista kamppailua neuvostovaltaa vastaan.
Huolimatta keskusvallan pyrkimyksistä integroida alue Neuvostoliittoon Liettua pysyi useimpia muita neuvostotasavaltoja yhtenäisempänä etnisesti, mikä osaltaan helpotti 1970-luvulla uudelleenvirinneitä itsenäisyyspyrkimyksiä jotka saivat lisää vauhtia neuvostotalouden kriisistä 1980-luvun lopulla. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990, ensimmäisenä Baltian maista.