Lincolninmeri
Nykyään Lincolninmeri on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskunnan eri osa-alueilla vaikuttamisellaan Lincolninmeri on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe. Politiikkaan, kulttuuriin, teknologiaan ja jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa perusteella Lincolninmeri on osoittautunut avaintekijäksi tavassa, jolla ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Lincolninmeri:n perusroolia yhteiskunnassamme ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä.
Lincolninmeri on pieni, suppilonmuotoinen Pohjoisen jäämeren reunameri, joka on ympärivuotisesti merijään peittämä. Se yhtyy etelässä Baffininlahteen Naresinsalmen kautta ja rajoittuu idässä Grönlannin luoteisrannikkoon ja lännessä Ellesmerensaaren koillisrannikkoon. Pinta-alaltaan se on 64 000 neliökilometriä, tilavuudeltaan 16 000 kuutiokilometriä ja keskisyvyydeltään 257 metriä, mikä tekee siitä yhden syvimmistä mannerjalusta-alueista Jäämerellä.
International Hydrographic Organization määrittelee Lincolninmeren rajat seuraavasti: pohjoisessa raja kulkee Ellesmerensaarella sijaitsevasta Cape Columbian niemestä itään Kap Morris Jesupin niemelle Luoteis-Grönlannissa, josta se jatkuu Grönlannin rannikkoa pitkin lounaaseen Kap Bryantiin saakka. Kap Bryantista raja palaa länteen Ellesmerensaarelle Cape Sheridaniin ja seuraa sitten saaren koillisrannikkoa takaisin Cape Columbiaan.
Lincolninmeren pohjoisreunalla on merijään murtumavyöhyke, jonka eteläpuolella jääpeite liikkuu hitaammin kuin sen pohjoispuolella. Kesäkuukausina jääpeite on suhteellisen liikkumaton mutta syys–lokakuun vaihteessa pohjoistuulet voimistuvat ja jää alkaa pakkautua kohti alueen eteläreunaa ja Naresinsalmea. Ilmiö jatkuu yleensä huhtikuuhun asti. Ilman lämpötila on alueella niin matala, ettei siellä esiinny juuri lainkaan avovettä, sillä poistuvan merijään tilalle syntyy nopeasti uutta jäätä.
Lähteet
- ↑ a b Ruediger Stein & Robin W. MacDonald: The Organic Carbon Cycle in the Arctic Ocean. Springer, 2003. ISBN 978-3540011538. (englanniksi)
- ↑ a b c Gudmandsen, Preben: A Remote Sensing Study of Lincoln Sea (pdf) Technical University of Denmark. Viitattu 4.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Limits of Oceans and Seas (pdf) (3rd edition 1953) International Hydrographic Organization. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 8.9.2011. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||