Lounais-Suomen Maalaistentalo
Nykymaailmassa Lounais-Suomen Maalaistentalo:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Perustamisestaan lähtien Lounais-Suomen Maalaistentalo on herättänyt uteliaisuutta ja opiskelua niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Sen vaikutus ulottuu läpi historian ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmista Lounais-Suomen Maalaistentalo:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen kehitystä ajan myötä. Opimme sen vaikutuksista kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan, talouteen ja muihin arkielämän osa-alueisiin ja analysoimme, miten Lounais-Suomen Maalaistentalo jatkaa vaikutustaan nykymaailmassa.
| Lounais-Suomen Maalaistentalo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Turku, Suomi |
| Koordinaatit | 60°27′N 22°16′E / 60.45°N 22.26°E |
| Rakennustyyppi | Liikerakennus (en) |
| Tyylisuunta | Funktionalismi |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
 Lounais-Suomen Maalaistentalo |
|
|
|
|
Lounais-Suomen Maalaistentalo on Alvar Aallon suunnittelema vuonna 1927–1928 rakennettu rakennus Turussa, Humaliston- ja Puutarhakadun kulmassa. Se edustaa tyylillisesti siirtymäkautta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on viisi kerrosta ja ullakko. Sen kerrospinta-ala on 12 050 m².
Rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on seutukaavan ja keskustan rakennussuojelun vaihekaavaehdotuksen mukaisesti suojeltu kohde. Yhdessä Turun Sanomien toimitalon ja Standardivuokratalon eli Tapani-talon kanssa se kuuluu myös Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Alvar Aalto voitti rakennuksen suunnittelukilpailun työnimimerkillä Acer, jossa oli paljon neoklassisia piirteitä. Rakennuksen valmistuttua siellä toimi muun muassa Hotelli Maakunta, lääkäri, apteekki, pankki, yrityksiä, autosuoja, Marttojen koulu, Ravintola Itämeri ja 496-paikkainen teatteri. Aalto perheineen asui talossa viisi vuotta.
1940-luvulla vaihdettiin rakennuksen metallikehyksiset ikkunat puisisksi. Arkkitehtina toimi Erik Bryggman, joka suunnitteli samaan aikaan myös Hotelli Maakunnan sisustuksia.
Turun kaupunginteatteri toimi tiloissa vuodesta 1946 vuoteen 1954 saakka, kunnes teatterin näyttämö paloi ja tilat kävivät muutenkin ahtaiksi. Myöhemmin tiloissa toimi Elokuvateatteri Ritz. Myös Turun ylioppilasteatterin näyttämö sijaitsi rakennuksen kellarikerroksessa vuodesta 1967 vuoteen 1979, jolloin tila muutettiin pysäköintihalliksi.
Koska rakennus on toiminut monissa eri tarkoituksissa, sen alkuperäinen sisustus on monin paikoin tuhoutunut. Turun maakuntamuseon tekemissä kartoituksissa talon historiallisesti arvokkaita piirteitä ovat ulkoasu, porrashuoneet ja entinen teatteriaula. Alvar Aalto -säätiö on tehnyt rakennuksesta laajan rakennushistoriallisen selvityksen vuonna 2003.
Rakennuksen täydellinen peruskorjaus valmistui vuonna 2005 ja nyt siitä on noin kolmannes asuntoja. Asuntoja on 45 kappaletta ja loput tilat ovat toimisto- ja liiketilaa, sekä Omena-hotellia. Teatterihuoneiston paikalla oli 2010-luvulla kokous- ja juhlatila Alvarium. Nykyään katettu sisäpiha on kerrosta ylempänä ja toisessa kerroksessa on kaksi palvelukotia, joista toinen on tyhjillään ja toisessa sijaitsee kehitysvammaisten palvelukoti Puolala. Peruskorjauksen yhteydessä kajottiin myös rakennuksen suojeltuun julkisivuun; muun muassa idän puoleiseen seinään avattiin uusia ikkuna-aukkoja usean kerroksen kohdalle.lähde?
Kesällä 2019 Maalaistentalon Puutarhakadun puoleiset teatteritilat eli Alvarium ja Maalaistentalon kyljessä sijaitseva entinen Domino-elokuvateatteri remontoidaan Linnateatterin uusiksi toimitiloiksi.
Lähteet
- Lounais-Suomen Maalaisten Talo Oy Projektiuutiset. 5/2005. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 5.7.2009.
- Alvar Aalto Säätiö: Southwestern Finland Agricultural Cooperative Building file.alvaraalto.fi. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)
- Maalaistentalo palaa juurilleen Turun Sanomat. 17.5.2005. Viitattu 5.7.2009.
- Turun ylioppilasteatterin historia Turun ylioppilasteatterin kotisivu. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 18.8.2009.
Viitteet
- ↑ Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Haapanen, Irmeli: Linnateatterin johto vaihtuu – Mikko Granström ja Jussi Vahvaselkä lupaavat laatua ja revyytä Turun Sanomat. 5.3.2019. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.7.2019. (Tilaajille.)
- ↑ Tilat linnateatteri.fi. Arkistoitu 11.7.2019. Viitattu 11.7.2019.