Ludwig Bohnstedt

Tässä artikkelissa aiomme syventää Ludwig Bohnstedt:n aihetta tutkimalla sen eri puolia ja asiaankuuluvia näkökohtia. Ludwig Bohnstedt on laaja ja monipuolinen aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen ja huomion monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Pyrimme analyysin ja pohdinnan avulla valaisemaan erilaisia ​​Ludwig Bohnstedt:een liittyviä näkökulmia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys. Samoin keskustelemme Ludwig Bohnstedt:n historiallisesta kehityksestä, sen merkityksestä tänään ja mahdollisista seurauksista tulevaisuuteen. Liity mukaan tähän jännittävään Ludwig Bohnstedt-tutkimukseen ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!

Ludwig Bohnstedt, piirros vuodelta 1872.
Bohnstedtin toteutumaton ehdotus Saksan valtiopäivätaloksi (1872).
Suomen Pankki, Helsinki (1883).

Ludwig Bohnstedt (27. lokakuuta 1822 Pietari, Venäjä3. tammikuuta 1885 Gotha, Saksa) oli pietarinsaksalainen arkkitehti, joka vaikutti Pietarissa ja myöhemmin Saksassa. Hän on suunnitellut myös Suomen Pankin talon Helsingissä.

Elämä ja suunnittelutyöt

Bohnstedtin isä oli muuttanut Pietariin Saksan Stralsundista. Bohnstedt kävi koulunsa Pietarissa ja opiskeli vuosina 1839–1841 Berliinin yliopistossa ensin filosofiaa ja sitten arkkitehtuuria. Oltuaan Italiassa Bohnstedt palasi synnyinkaupunkiinsa Pietariin ja työskenteli siellä arkkitehtina vuosina 1843–1863. Pietarin taideakatemia myönsi hänelle akateemikon arvon vuonna 1846 ja professorin arvon vuonna 1858, ja lisäksi hän sai hovineuvoksen arvonimen. Bohnstedt suunnitteli 1850-luvun alkupuolella suuriruhtinatar Jelena Pavlovnan tilauksesta lisärakennuksia Oranienbaumin palatsiin. Muita Bohnstedtin Pietarin-vuosinaan suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa Jusupovin kaupunkitalo Liteinyi prospektilla (1852–1858) ja Riian saksalainen teatteri eli nykyinen Latvian kansallisooppera (1860–1863). Viimeksi mainittu paloi vuonna 1882, mutta Bohnstedt oli mukana sen uudelleenrakentamisessa.

Bohnstedt asui vuodesta 1863 Saksan Gothassa, jossa hän toimi kaupungin rakennustoimen asiantuntijavirassa. Tämän kauden huomattavia suunnittelutöitä ovat kirjailija Fritz Reuterin yksityishuvila Eisenachissa ja useat pankkitalot Gothassa. Bohnstedt sai mainetta osallistumalla ahkerasti kansainvälisiin suunnittelukilpailuihin. Hän voitti vuonna 1872 kilpailun Berliinin valtiopäivätalosta, mutta hankkeen lykkäytymisen vuoksi hänen kehuttu suunnitelmansa ei lopulta toteutunut eikä hän menestynyt vuoden 1882 uusintakilpailussa. Hänen toteutuneita kilpailuehdotuksiaan ovat pyhiinvaelluskirkko Portugalissa ja vuosina 1878–1883 rakennettu Suomen Pankki Helsingissä. Bohnstedt osallistui myös Helsingin Kirurgisen sairaalan suunnittelukilpailuun, ja rakennuksen lopulta suunnitellut F. A. Sjöström käytti hänen ehdotustaan pohjana sairaalan yhden paviljongin piirustuksissa.

Bohnstedtin arkkitehtuuri edustaa eri kertaustyylejä, pääosin saksalaista pyörökaarityyliä ja uusrenessanssia mutta myös esimerkiksi uusgotiikkaa, uusbarokkia ja uusbysanttilaista tyyliä. Hänet valittiin vuonna 1874 Berliinin taideakatemian jäseneksi. Bohnstedtin oppilaisiin Pietarissa kuului Viktor Schröter.

Lähteet

  1. Max Berbig: Bohnstedt, Ludwig (saksaksi) Allgemeine Deutsche Biographie (1903), Deutsche Biographie. Viitattu 20.5.2019.
  2. a b c Vilhelm Helander: Suomen Pankin arkkitehti Ludwig Bohnstedt Suomen Pankki 2007. Viitattu 20.5.2019.

Aiheesta muualla