Luettelo ydinonnettomuuksista

Ydinonnettomuuksien vakavuutta mitataan Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n INES-asteikolla tasossa 4–7. Joukkoa tapahtumia saatetaan asiantuntijayhteisön ulkopuolella nimittää myös "onnettomuudeksi", vaikka valvontaviranomaiset eivät pidäkään niitä seurauksiltaan tarpeeksi merkittävinä, jotta niitä voitaisiin nimittää onnettomuuksiksi. Tällaisia INES-luokiteltuja 1–3 tapahtumia on lueteltu luettelossa ydinlaitostapahtumista (Ines 1–3).

Ydinonnettomuuksien lisäksi on tapahtunut joitakin ydinaseonnettomuuksia, joista jotkut ovat olleet ympäristölle ja ihmisille aiheuttamiensa vahinkojen perusteella jopa 6- tai 7-luokan ydinonnettomuuksien vertaisia.

Alla INES-luokitukset on kirjattu niiden onnettomuuksien kohdalle, joista se on tiedossa. INES-tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, eikä niitä voi käyttää luotettavasti vertaamaan eri maiden ydinvoiman turvallisuutta.

Onnettomuudet ydinvoimalaitoksissa

Kevytvesireaktorit

Kevytvesireaktorit ovat länsimaissa selvästi yleisin voimalaitosreaktorityyppi, OECD-maissa vuonna 2007 toimineesta 346 ydinvoimalaitoksesta 303 eli 88 % oli kevytvesireaktoreita. Kevytvesireaktoreille on sattunut kaksi varsinaista onnettomuutta:

1979 - Three Mile Island (Harrisburg), Yhdysvallat

Historian neljänneksi pahin ydinvoimalaitosonnettomuus. Usean yhtäaikaisen vian ja operaattorin virheen vuoksi reaktorin ydin suli osittain. Laitoksen turvajärjestelmät toimivat suunnitellusti. Vaaraa ympäristölle tai henkilövahinkoja ei aiheutunut. INES 5.

2011 - Fukushima, Japani

Historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus. Maanjäristyksessä ja tsunamissa vaurioitunut ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmä aiheutti monia ongelmia ja korkeita säteilyannoksia laitoksen suojarakennuksen ulkopuolelle. Noin kuukausi onnettomuuden jälkeen luokitukseksi asetettiin korkein mahdollinen, INES 7. Fukushiman onnettomuudesta aiheutuneet päästöt olivat kuitenkin merkittävästi pienemmät kuin Tšernobylissä. Lähialueilta evakuoitiin noin 170 000 henkilöä, minkä ansiosta ihmisten saamat säteilyannokset jäivät vähäisiksi. UNSCEAR on arvioinut, että on epätodennäköistä että Fukushiman onnettomuus aiheuttaisi väestössä tai voimalaitoksen työntekijöiden suuressa enemmistössä minkäänlaisia myöhempiä terveysvaikutuksia.

Muut reaktorityypit

Muut ydinreaktorityypit kuin kevytvesireaktorit eivät välttämättä ole käyttöhistoriansa aikana osoittautuneet yhtä luotettaviksi, eikä niiden turvallisuusominaisuuksia ole välttämättä suunniteltu yhtä perinpohjaisesti. Historian ainoa väestölle vaaraa aiheuttanut ydinvoimalaonnettomuus sattui RBMK-tyyppiselle reaktorille Neuvostoliitossa, Tšernobylissä.

1969 - Saint Laurentin ydinvoimala, Ranska

Osa reaktorin polttoaineesta suli osittain polttoainesauvojen lastausvirheen takia. Onnettomuus ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle.

1967 - Chapelcrossin ydinreaktori, Englanti

Polttoainesauvat rikkoutuivat reaktorissa ja osa polttoaineesta suli. Ilmakehään vapautui vähäinen määrä radionuklidipäästöjä. Onnettomuus ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle.

28.11-30.12 1975 - Leningradin ydinvoimalaitos, Neuvostoliitto

1-reaktoria huoltoseisokin jälkeen uudelleen käynnistettäessä tehoa asteittain nostettaessa ydinreaktio kiihtyi vähintään kahdesti operaattoreiden hallinnasta. Ytimen polttoainekanavat vaurioituivat ja kolmisenkymmentä polttoainenippua suli. Neuvostoliiton hallitus salasi tapahtuman järjestelmällisesti eikä siitä ole annettu virallisia dokumentteja. Onnettomuus johti uraanin radioaktiivisten hajoamistuotteiden vapautumiseen n. kuukauden ajan. Eri arvioiden mukaan ympäristöön pääsi 137 000 - 1,5 miljoonaa Curieta radioaktiivisia isotooppeja.

1980 - Saint-Laurentin ydinvoimala, Ranska

Osa reaktorin polttoaineesta suli polttoaineen vaihdossa tapahtuneessa onnettomuudessa. Onnettomuus ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle. INES 4

26. huhtikuuta 1986 - Tšernobyl, Neuvostoliitto (Ukraina)

Historian pahin ydinvoimalaonnettomuus ja ydinonnettomuus; Reaktorin ydin suli ja runsaasti radioaktiivisia saasteita levisi ympäristöön. INES 7

Onnettomuudet muissa ydinlaitoksissa

Sotilaalliset ydinlaitokset

1957 - Windscalen ydinreaktori, Englanti

Reaktorin ydin syttyi palamaan. INES 5

1957 - Kyštymin plutoniumintuotantolaitos, Tšeljabinskin alue, Neuvostoliitto

Historian kolmanneksi pahin ydinonnettomuus. Polttoainesäiliö räjähti. Arviolta 300 ihmistä kuoli ja tuhannet ovat saaneet syövän onnettomuuden seurauksena. Onnettomuutta pidetään kolmanneksi pahimpana ydinonnettomuutena Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien jälkeen. INES 6

6. huhtikuuta 1993 - Siperian kemiallinen kombinaatti (Tomsk-7), Seversk, Tomskin alue, Venäjä

Tankin puhdistuksen yhteydessä tapahtui räjähdys, jonka seurauksena radioaktiivisia aineita levisi ympäristöön. 120 neliökilometrin alue katsottiin saastuneeksi; useita lähikyliä evakuoitiin pysyvästi. INES 4

Tutkimuslaitokset

1955 - Chalk River, Kanada

Atomivoiman kehittämiseen tarkoitetun reaktorin ydin suli.

1958 - Chalk River, Kanada

Polttoainesauvat rikkoontuivat reaktorin ytimessä. Satoja puhdistustyöntekijöitä altistui säteilylle.

1961 - SL-1, Idaho Falls, Yhdysvallat

Tutkimuskeskuksen reaktori petti ja rakennus sortui osittain. Kolme työntekijää kuoli ja useita altistui säteilylle.

1969 - Lucensi, Sveitsi

Maanalaisen laboratorion koereaktorin jäähdytysjärjestelmä petti ja laboratorio jouduttiin hylkäämään ja sinetöimään.

Muut ydinlaitokset

1986 - Uraaninrikastuslaitos Kerr-McGee Corp, Yhdysvallat

Radioaktiivista ainetta pääsi ympäristöön laitoksella sattuneessa onnettomuudessa. Yksi työntekijä kuoli ja yli sata joutui sairaalahoitoon.

1999 - Tokaimuran ydinjätteenkäsittelylaitos, Japani

Kaksi työntekijää kuoli ja yli 400 henkeä altistui säteilylle hallitsemattoman ydinreaktion takia. Onnettomuus johtui työntekijöiden virheestä. INES 4

Onnettomuudet ydinvoimaa käyttävillä aluksilla

• Neuvostoliiton K-19-sukellusveneellä tapahtui elokuussa 1961 onnettomuus, jossa reaktorien jäähdytysjärjestelmä lakkasi toimimasta. Onnettomuus vaurioitti veneen pääradiota eikä sieltä voitu lähettää hätäkutsua tukikohtaan. Osa sukellusveneen miehistöstä rakensi väliaikaisen jäähdytysjärjestelmän mutta menehtyivät pian säteilyn aiheuttamiin sairauksiin. Ydinkärkiohjukset eivät olleet vaarassa.
• Venäjän pohjoisen laivaston sukellusvene Kursk upposi 12. elokuuta 2000 aluksen torpedohuoneessa tapahtuneen räjähdyksen seurauksena. Reaktorit eivät onnettomuudessa vaurioituneet, mutta pidemmällä aikavälillä alus oli ympäristöriski. Hylky paikannettiin elokuun 2000 aikana ja nostettiin merestä syksyllä 2001. Kursk oli torpedoin aseistettu hyökkäysvene eikä sitä oltu varustettu ydinohjuksin.

Lähteet