Lumparland
Nykyään Lumparland on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Lumparland on jo vuosia kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten sekä suuren yleisön huomion. Lumparland:n merkitys on kasvanut, kun astumme eri alueiden muutoksen ja edistymisen aikakauteen. Olipa kyseessä tekninen, tieteellinen, sosiaalinen tai kulttuurinen alalla, Lumparland on osoittautunut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Lumparland:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksista yhteiskunnan tulevaisuuteen.
| Lumparland | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Kuntanumero | 438 |
| Hallinnollinen keskus | Klemetsby |
| Pinta-ala ilman merialueita |
36,39 km² 304:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
86,95 km² 304:nneksi suurin 2022 |
| – maa | 36,35 km² |
| – sisävesi | 0,04 km² |
| – meri | 50,56 km² |
| Väkiluku |
366 306:nneksi suurin 31.12.2023 |
| – väestötiheys | 10,07 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 57,8 % |
| – yli 64-v. | 27,4 % |
| Äidinkieli | 2022 |
| – suomenkielisiä | 6,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 85,8 % |
| – muut | 8,1 % |
| Kunnallisvero |
19,50 % toiseksi suurin 2024 |
| Kunnanjohtaja | Tomas Urvas |
| www.lumparland.ax | |
Lumparland on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Lumparlandin asukasluku on 366 (31. joulukuuta 2023) ja pinta-ala 86,95 km² (1. tammikuuta 2022), josta 36,35 km² on maata, 0,04 km² sisävesiä ja loput 50,56 km² merta. Sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan Lumparland kuuluu Ahvenanmaan ja koko Suomen pienimpiin kuntiin. Lumparlandin naapurikunnat ovat Föglö, Jomala, Lemland, Sund ja Vårdö.
Maantiede
Lumparland sijaitsee Ahvenanmaan pääsaaren kaakkoispuolella. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 85,8 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Kunnan vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1952.
Lumparlandin pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan neljänneksi suurin. Saaren länsipuolella on laaja Lumparnin (suom. Lumparin) vesialue, joka on meteoriittitörmäyksessä syntynyt törmäyskraatteri. Tästä vesialueesta myös kunta on saanut nimensä. Lumparnin selän itäpäästä pistää pääsaaren sisäosiin usean kilometrin pituinen kapea lahti, Kapellviken. Kaakosta Lumparlandia rajaa Föglönselkä. Pääsaaren lisäksi Lumparlandiin kuuluu vain muutamia pikkusaaria ympäröivillä merialueilla.
Kylät
Kunnassa on 7 kylää: Klemetsby, Krokstad, Lumparby, Lumpo, Norrboda, Skag ja Svinö.
Suurin kylä on Klemetsby, jossa sijaitsevat kirkko, kunnantoimisto, peruskoulu ja kauppa. Muita merkittäviä kyliä ovat Lumparby ja Norrboda.
Historiaa
Muusta Ahvenanmaasta poiketen Lumparland lienee ollut asumaton kivi- ja pronssikausilla ja pitkään vielä rautakaudellakin, koska kunnan alueelta ei ole tehty lainkaan esihistoriallisia löytöjä. Lumparlandissa olevien seitsemän henkikirjakylän tiedetään kuitenkin olleen olemassa jo 1540-luvulla, vaikka kunnan alueelle on muodostunut pysyvä asutus vasta myöhemmin kuin naapurikuntiin.
Lumparlandin asukkaat saivat pitkään elatuksensa maanviljelystä ja kalastuksesta, mutta niiden rinnalle nousivat elinkeinoiksi vähitellen merenkulku ja 1860-luvulta lähtien myös laivanrakennus. Vuonna 1880 lemlandilaisilla ja lumparlandilaisilla mainittiin olleen yhteensä 51 purjealusta. 1900-luvun vaihteessa talonpoikaispurjehdus joutui kuitenkin väistymään suurlaivanvarustuksen ja höyrylaivaliikenteen tieltä. Krimin sodan aikana englantilais-ranskalainen laivasto-osasto, johon kuului 70 alusta ja 12 000 miestä, purjehti Lumparlandin vesien kautta piirittämään Bomarsundin linnoitusta. Klemetsbyn koulu aloitti toimintansa jo vuonna 1876 yhtenä koko maakunnan ensimmäisistä kansakouluista.
Lumparlandin seurakunta kuului aikanaan kappelina Lemlandin seurakuntaan, josta se erosi vuonna 1961. Seurakunnat yhdistyivät kuitenkin uudelleen jo vuonna 1971. Yhdistyneen seurakunnan ja samalla koko Suomen ensimmäiseksi naiskirkkoherraksi valittiin vuonna 1988 Sirkka-Liisa Enqvist.
Filosofi ja Turun akatemian kirjastonhoitaja Gabriel Israel Hartman oli kotoisin Lumparlandista.
Lumparlandista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Lumparlanti.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Lumparlandissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Lumparlandissa oli 395 asukasta, joista 391 asui haja-asutusalueilla ja 4:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lumparlandissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Seurakunta toimii myös Lemlandin kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lumparlandin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lumparlandin kunnan nykyisellä alueella.
- Lumparland församling (liitetty Lemland-Lumparlands församlingiin 1971)
Palvelut
Lumparlandissa on alakoulu, jonka 30 oppilasta opetetaan kolmessa yhdysluokassa. Yläkoulua käydään Jomalassa.
Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Lumparlandissa. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.
Liikenne
Kunnan itärannalla sijaitsee Långnäsin satama, jossa monet Turun ja Tukholman välillä liikennöivät ruotsinlaivat seisahtuvat saadakseen myydä verovapaita tuotteita. Långnäsin satamasta on myös lauttayhteys Sottungaan, Kumlingeen, Kökariin ja Korppoon Galtbyhyn. Maarianhaminasta tuleva päätie 3 päättyy Långnäsiin. Klemetsbystä on matkaa Maarianhaminaan 28 kilometriä. Lisäksi Lumparlandin kautta on lauttayhteys Föglön Degerbyhyn sekä lossiyhteys Vårdöhön kuuluviin Ängön ja Bussön saariin.
Nähtävyyksiä
- Lumparlandin kirkko
- Lumparsundin salmi Lemlandin rajalla
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 165. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
- ↑ Myfishmaps.com/Ahvenanmaa/Lumpari/
- ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 306, art. Lumparland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
- ↑ Pieni tietosanakirja, s. 1201. Helsinki: Otava, 1925–1928. Verkkoversio (viitattu 31.7.2011).
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Lumparlands skola Lumparland. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
Aiheesta muualla
- Lumparlandin kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Lumparlandin avainluvut
- Esittely lyhyesti suomeksi (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||