Maailmantalous

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Maailmantalous:n vaikutusta elämäämme. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Maailmantalous on noussut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostavaksi aiheeksi. Vuosien varrella Maailmantalous on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja erilaisia ​​näkökulmia, jotka ovat rikastaneet ymmärrystämme tästä ilmiöstä. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Maailmantalous:n eri puolia ja sitä, miten se on muokannut elämäämme eri tasoilla. Tämä artikkeli on täydellinen opas niille, jotka haluavat sukeltaa Maailmantalous:n kiehtovaan maailmaan ja ymmärtää sen merkityksen nyky-yhteiskunnassamme.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti eri valtioissa 2011-2014 Maailmanpankin tilastojen mukaan.
  yli 50 000 USD
  35 000–50 000
  20 000–35 000
  10 000–20 000
   5 000–10 000
   2 000–5 000
   alle 2 000 USD
  ei tietoja
Bruttokansantuote henkeä kohti vuosina 1500-2000 logaritmisella asteikolla.

Maailmantalous tarkoittaa järjestelmää, jossa taloudellinen tuotanto ja kulutus eri puolilla maailmaa ovat yhteydessä toisiinsa.

Järjestelmä

Maailmantaloutta säätelemään perustettiin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki vuonna 1944. Niiden tavoitteena oli vakaan taloudellisen kasvun ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Ne ovat periaatteessa YK:n talous- ja sosiaalineuvosto Ecosocin valvonnan alaisia, mutta toimivat käytännössä varsin itsenäisesti. YK:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin lisäksi maailmantalouden kehitykseen ovat 2000-luvulla vaikuttaneet keskeisesti myös EU, Yhdysvallat, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö eli OECD ja G8. OECD:n 22 teollistunutta jäsenmaata hallitsee yli kahta kolmannesta maailmankaupasta.

Maailmantaloudesta on tullut yhtenäisempää ja suurimittaisempaa globalisaation myötä. Maailmantalous voidaan jakaa kansallisiin ja kansainvälisiin talouksiin tai talousjärjestelmiin. Maantieteellisesti voidaan jakaa taloudelliset ja kaupalliset yhteenliittymät, - järjestöt maanosien mukaan, Pohjois-Amerikassa toimivat NAFTA, APEC, ja Aasiassa ASEAN, APEC, Euroopassa EU, Etelä-Amerikassa Mercosur.

Maailmantalouden tila

IMF:n tilastojen mukaan maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuotteiden summa oli vuonna 2017 noin 127,8 biljoonaa (1012) Yhdysvaltojen dollaria, nimellisarvo runsaat 80 biljoonaa. CIA:n n mukaan bruttokansantuotteesta 30 % tuli teollisuudesta, 63 % palveluista ja 6,4 % maataloudesta. Maatalous kuitenkin työllisti 31 % työvoimasta.

Lähteet

  1. Otto Bruun: Milloin maailmantalous syntyi? Maailmantalous.net. 2012. Arkistoitu 29.9.2019. Viitattu 29.9.2019.
  2. Henri Purje: Kuka päättää? Maailmantalouden keskeiset rakenteet ja niiden kehitys Maailmantalous.net. 2011. Arkistoitu 29.9.2019. Viitattu 29.9.2019.
  3. 4. Report for Selected Country Groups and Subjects IMF. 2019. Viitattu 2.10.2019.
  4. World CIA Factbook. Arkistoitu 5.1.2010. Viitattu 29.9.2019.