Maallikko

Nykymaailmassa Maallikko:stä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Maallikko on edelleen laajalti keskusteltu ja tutkittu aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Maallikko:llä on osoitettu olevan ratkaiseva rooli siinä, kuinka elämme elämäämme ja miten havaitsemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Maallikko:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.

Maallikko on kristillisessä kirkollisessa kielenkäytössä seurakunnan jäsen, joka ei ole pappi. Yleisessä kielenkäytössä maallikko tarkoittaa ei-ammattilaista tai ei-asiantuntijaa.

Maallikoksi kutsutaan usein jossakin yhteisössä tai hallintoelimessä toimivaa henkilöä, jolla ei ole sellaista muodollista pätevyyttä tai koulutusta mikä kyseisessä tehtävässä toimivilla yleensä on. Esimerkiksi maallikkoveli on papiksi vihkimätön hengellisen sääntökunnan jäsen. Maallikkotuomari eli lautamies puolestaan on tuomioistuimen jäsen, jolta ei vaadita oikeustieteellistä tutkintoa.

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5.