Maaria-Paattinen
Tässä artikkelissa tutkimme Maaria-Paattinen:n aihetta eri näkökulmista ja tavoitteenamme on tarjota kattava näkemys sen tärkeydestä, vaikutuksista ja merkityksestä nykyään. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkimme Maaria-Paattinen:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme sekä sen alkuperää että sen kehitystä ajan myötä. Samoin perehdymme Maaria-Paattinen:n käytännön ja teoreettisiin vaikutuksiin eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään. Kriittisellä ja reflektoivalla lähestymistavalla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan rikastuttavan ja syvällisen katsauksen Maaria-Paattinen:een tarjoamalla tietoa ja näkökulmia, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun.
| Maaria-Paattinen | |
|---|---|
| S:t Marie-Patis | |
 Kaupungin kartta, jossa Maaria-Paattinen korostettuna. Turun suuralueet |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue nro | 9 |
| Pinta-ala | ? km² |
| Väkiluku | 9 462 (31.12.2016) |
| Väestötiheys | ? as./km² |
| Työpaikkoja | ? kpl ? (?) |
| Kaupunginosat | ? |
Maaria-Paattinen (ruots. S:t Marie-Patis) on Turun suuralue, joka käsittää kaikki ohikulkutien pohjoispuolella sijaitsevat alueet. Sen väkiluku on 9 462 (31.12.2016). Karkeasti alue muodostuu Maarian kuntaan vuosina 1944–1967 kuuluneista alueista ja vuoteen 1973 asti itsenäisestä Paattisten kunnasta.
Alueella on muun muassa Turun lentoasema, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta, Maarian allas, Metsämäen ravirata, Topinojan kaatopaikka ja Turun vankila. Asutuskeskittymiä ovat Jäkärlän lähiö, Moision ja Yli-Maarian pientaloalueet ja Paattisten kirkonkylä.
Maaria-Paattisten suuralueen kaupunginosat:
|
|
Suuralueeseen kuuluvia kyliä ovat esimerkiksi Auvainen, Tortinmäki, Haaga, Paimala, Vaiste ja Ylijoki.
Katso myös
Huomautukset
Lähteet
- ↑ a b Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017 (pdf) (s. 22) Turun kaupunki. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ a b Turun karttapalvelu Turun kaupunki. Viitattu 20.5.2020.