Maas
Maas on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä lähtien se on ollut keskustelun, keskustelun ja tutkimisen kohteena asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön yrittäessä ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tämä artikkeli sukeltaa Maas:een ja tarkastelee sen alkuperää, kehitystä ja nykyistä merkitystä. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta eri alueilla. Lähestymällä Maas:tä eri näkökulmista, tavoitteena on tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen laajasti ja syvästi.
| Maas | |
|---|---|
 Maas ja sen valuma-alue hollanninkielisessä kartassa. |
|
| Alkulähde | Koillis-Ranskassa |
| Laskupaikka | Pohjanmeri |
| Maat | Ranska, Belgia ja Alankomaat |
| Pituus | 925 km |
| Alkulähteen korkeus | 409 m |
| Virtaama | 230 m³/s |
| Valuma-alue | 36 000 km² |
Maas (ransk. Meuse, holl. Maas) on 925 kilometrin pituinen Pohjanmereen laskeva joki Euroopassa. Se saa alkunsa Koillis-Ranskasta, virtaa itäisen Belgian halki koilliseen ja laskee Alankomaiden eteläosassa yhteiseen estuaariin Reinin kanssa.
Belgiassa Maas virtaa Sillon industriel -teollisuusalueen läpi. Joen alajuoksulla Alankomaissa sen varrella ei ole merkittäviä kaupunkeja. Maasin varrella olevia paikkakuntia ovat Ranskassa Charleville-Mézières, Belgiassa Namur ja Liège ja Alankomaissa Maastricht, Roermond, Venlo, Beesel, Maasbracht, Dilsen, Elsloo ja Meerssen.
Vuoden 1648 Westfalenin rauhaan saakka Maasjoki oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan länsiraja. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 Maasjoen ja sen siltojen hallinnasta käytiin kaksi suurta taistelua: Operaatio Market Garden ja Ardennien taistelu.
Lähteet
- ↑ Perustietosanakirja, s. 754. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4802-7.
