Madeleine Albright

Nykymaailmassa Madeleine Albright on edelleen erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Madeleine Albright herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Madeleine Albright on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena Madeleine Albright:n alkuperästä sen kehittymiseen ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Madeleine Albright:n eri näkökohtia ja puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.

Madeleine Albright
Yhdysvaltain 64. ulkoministeri
23. tammikuuta 1997 – 20. tammikuuta 2001
Presidentti Bill Clinton
Edeltäjä Warren Christopher
Seuraaja Colin Powell
Yhdysvaltain Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettiläs
27. tammikuuta 1993 – 21. tammikuuta 1997
Presidentti Bill Clinton
Edeltäjä Edward J. Perkins
Seuraaja Bill Richardson
Henkilötiedot
Syntynyt15. toukokuuta 1937
Praha, Tšekkoslovakia
Kuollut23. maaliskuuta 2022 (84 vuotta)
Washington, D.C., Yhdysvallat
Ammatti diplomaatti, poliitikko
Puoliso Joseph Medill Patterson Albright
Tiedot
Puolue demokraatit
Uskonto episkopaali
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Madeleine Jana Korbel Albright, alun perin Marie Jana Korbelová (15. toukokuuta 1937 Praha – 23. maaliskuuta 2022 Washington) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja diplomaatti. Hän oli järjestyksessään 64. Yhdysvaltain ulkoministeri ja ensimmäinen kyseisessä virassa toiminut nainen.

Bill Clinton nimitti Albrightin ulkoministeriksi vuonna 1996. Ennen ulkoministeriksi nousuaan hän oli ollut YK:ssa Yhdysvaltojen lähettiläänä.

Elämä

Nuoruus ja perhe

Madeleine Albrightin alkuperäinen nimi oli Marie Jana Korbelová. Hän sai katolisen kasvatuksen; Albrightin vanhemmat olivat kääntyneet juutalaisuudesta katolilaisuuteen välttääkseen juutalaisvainot. Vuonna 1939 Korbelin perhe pakeni Englantiin sen jälkeen, kun Saksa miehitti Böömin ja Määrin alueet. Monet Albrightin sukulaisista kuolivat holokaustissa, joten pako Englantiin pelasti todennäköisesti tämän hengen. Sodan jälkeen perhe muutti Belgradiin, jossa Madeleinen isä Josef Korbel toimi Tšekkoslovakian Jugoslavian-suurlähettiläänä.

Albright kävi koulunsa sveitsiläisessä sisäoppilaitoksessa, muutti Yhdysvaltoihin vanhempineen vuonna 1950 paettuaan ensin Britanniaan kommunistien valtaannousua vuonna 1948. Albright puhui sujuvasti englantia, ranskaa, tšekkiä, venäjää ja puolaa. Albrightistä tuli Yhdysvaltojen kansalainen vuonna 1957. Toukokuussa 1959 hän meni naimisiin chicagolaisen journalistin Joseph Medill Patterson Albrightin kanssa, ja avioliitosta syntyi kolme tytärtä. Pariskunta erosi vuonna 1982. Vuonna 1996 Albright sai tietää että hänen isovanhempansa oli murhattu Auschwitzissa ja Theresienstadtissa. Albright oli kertonut, ettei tiennyt vanhempiensa olleen juutalaisia kuin vasta aikuisiässä.

Opiskelu ja uran alku

Albright suoritti 1959 alemman korkeakoulututkinnon Wellesley Collegessa ja vuonna 1968 maisterintutkinnon Columbian yliopistossa. Hän toimi sen jälkeen senaattori Edmund Muskien varainhankkijana tämän presidentinvaalikampanjan ajan ja sitten Muskien lainopillisena avustajana. Albright väitteli 1976 tohtoriksi Columbian yliopistosta julkisoikeudesta ja hallinnosta.

Albright toimi vuodesta 1978 vuoteen 1981 presidentti Jimmy Carterin toimeenpanovirastossa ja kansallisessa turvallisuusneuvostossa turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinskin alaisuudessa. Albright oli vuosina 1982–1993 Georgetownin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina. Hän työskenteli samaan aikaan monissa yleishyödyllisissä järjestöissä, ja hänen Washingtonin kodistaan tuli paikka, jossa monet vaikutusvaltaiset demokraattipoliitikot kokoontuivat.

YK-suurlähettiläänä

Albrightista tuli Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs 9. helmikuuta 1993. YK-uransa aikana hänellä oli kivinen suhde YK:n pääsihteerin Boutros Boutros-Ghalin kanssa. YK:n päätökseen vaikutti voimakkaasti se, että Yhdysvaltain ulkoministerinä Albright pyrki vaikuttamaan muihin turvallisuusneuvoston jäsenmaihin niin, ettei Ruandan tapahtumia julistettaisi kansanmurhaksi, koska silloin kansainvälinen oikeus olisi velvoittanut YK:n jäsenmaat toimimaan. Tähän oli syynä että Yhdysvaltain asevoimat olivat kärsineet nöyryytyksen Mogadishun taistelussa Somaliassa, ja Valkoisessa talossa oli juuri saatu valmiiksi asiakirja Presidential Decision Directive 25,, jossa esitettiin syitä vähentää Yhdysvaltojen osallistumista YK:n rauhanturvatehtäviin. Tästä syystä Yhdysvallat vastusti YK:n lisäjoukkojen lähettämistä Ruandaan. Albright katui toimintaansa asiassa myöhemmin ja sanoi, että YK:n olisi pitänyt puuttua asiaan.

Yhdysvaltain ulkoministerinä

Madeleine Albright ja Bill Clinton (1998)

Bill Clinton nimitti Albrightin Yhdysvaltain ulkoministeriksi 5. joulukuuta 1996, ja senaatti vahvisti hänen nimityksensä yksimielisesti 99–0. Ulkoministerikautensa aikana Albright joutui käsittelemään Kosovon sotaa. Hän puolusti sotilaallista väliintuloa demokratian ja ihmisoikeuksien takia ja oli vaikuttamassa Naton ilmapommitusten aloittamiseen.

Albright tapasi ensimmäisenä Yhdysvaltojen edustajana vuonna 2000 Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Ilin Pjongjangissa.

Konsulttina ja kirjailijana

Albright jätti hallintotehtävät vuonna 2001 ja perusti konsulttiyritys Albright Groupin. Albright kirjoitti elämänsä aikana useita poliittisia kirjoja. Muistelmateoksia ovat Madam Secretary (2003), Prague Winter: A Personal Story of Remembrance and War, 1937–1948 (2012) ja Hell and Other Destinations (2020).

Kuolema

Albright kuoli syöpään 84-vuotiaana 23. maaliskuuta 2022. Albrightin hautajaiset pidettiin 27. huhtikuuta 2022 Washington National Cathedralissa.

Palkinnot

Teokset

  • Madam Secretary (2003)
  • The Mighty and the Almighty: Reflections on America, God, and World Affairs (2006)
  • Memo to the President Elect: How We Can Restore America's Reputation and Leadership (2008)
  • Fascism: A Warning (2019)

Lähteet

  1. ↑ Robert D. McFadden: Madeleine Albright, First Woman to Serve as Secretary of State, Dies at 84 The New York Times. 23.3.2022. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Benjamin Ivry: How Madeleine Albright downplayed then came to embrace her Jewish heritage Forward. 25.3.2022. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Egan Millard: Madeleine Albright, first female secretary of state and devoted Episcopalian, dies at 84 Episcopal News Service. 24.3.2022. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Kathryn Cullen-DuPont: Encyclopedia of Women's History in America, s. 7. .
  5. ↑ a b John Otis: Madeleine Albright, first female secretary of state, dies at 84 The Washington Post. 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Biography U.S.A Department of State. Arkistoitu 22.3.2009. Viitattu 28.8.2009. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Madeleine Albright Encyclopedia Britannica. 25.8.2021. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  8. ↑ a b Madeleine Korbel Albright (1937–) 25.8.2021. Office of the Historian. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Peik Johansson, Kuolema Ruandassa. Like 1994
  10. ↑ Clinton Administration Policy on Reforming Multilateral Peace Operations (PDD 25) Toukokuu 1994. U.S. Department of State, Bureau of International Organizational Affairs. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  11. ↑ Interview Madeleine Albright PBS 2004
  12. ↑ Albright: 'Kosovo diplomacy reaching its limits' BBC 1998
  13. ↑ Albright, North Korea's Kim Jong Il hold second meeting CNN 2000
  14. ↑ Former Secretary of State Madeleine Albright Funeral Service C-Span.. Viitattu 3.5.2022.
  15. ↑ President Obama Names Presidential Medal of Freedom Recipients 26.4.2012. Whitehouse.gov. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Yhdysvaltain ulkoministerit
Yhdysvaltain Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettiläät
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot