Manhattan
Tässä artikkelissa aiomme tutkia historian aikana jälkensä jättäneen Manhattan:n kiehtovaa elämää. Manhattan on ollut alansa vaikutusvaltainen hahmo vaatimattomasta alusta asti merkittävimpiin saavutuksiinsa. Hänen uransa yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme syyt hänen menestykseensä ja vaikutuksen, joka hänellä on ollut ympäröivään maailmaan. Tarkastellessamme hänen kokemuksiaan, saavutuksiaan ja haasteitaan perusteellisesti, toivomme saavamme valoa Manhattan:n tärkeydestä ja hänen kestävästä perinnöstään.
| Manhattan | |
|---|---|
 Etualalla Midtown Manhattan, taaempana Lower Manhattan. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Manhattan korostettuna. |
|
| Kaupunki | New York City |
| Pinta-ala | 87,0 km² |
| Väkiluku | 1 643 734 (2016) |
| Väestötiheys | 27 798,9 as./km² |
Manhattan (/ˈmɑnhɑtːɑn/, engl. ) on 21,5 kilometriä pitkä saari Hudsonjoen alajuoksulla sekä yksi New Yorkin viidestä hallintoalueesta. Hallintoalue on samalla myös New Yorkin piirikunta ja sisältää Manhattanin saaren, joitakin pienempiä saaria ja pienen alueen mantereesta. New Yorkin piirikunta on New Yorkin osavaltion pienin ja samalla koko Yhdysvaltain pienimpiä piirikuntia. Manhattanin asukasluku on 1 632 480 henkilöä.
Historia
Nimi Manhattan (Manna-hata, ”kukkulainen saari” tai ”puhdistumisen paikka” ) on lähtöisin saaren ensimmäisten Lenape-intiaanien käyttämästä kielestä, joka kuuluu algonkinilaiseen kieliryhmään.
Virallisesti ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatkailija Manhattanilla oli englantilainen Henry Hudson, joka oli Hollannin kauppalaivastoon kuuluneen Halve Maen -laivan kapteeni ja jonka mukaan Hudsonjoki myöhemmin nimettiin. Halve Maen (”Puolikuu”) saapui ylempään New Yorkin lahteen 11. syyskuuta 1609, purjehti lyhyen matkaa ylös Hudsonjokea ja ankkuroitui Manhattanin pohjoiskärkeen. On kuitenkin arveltu, että jo vuonna 1524 italialainen tutkimusmatkailija Giovanni da Verrazano ja muutamaa kuukautta myöhemmin portugalilainen Estevan Gomez olisivat liikkuneet New York Harborin alueella.
Hollantilaiset asuttivat saaren vuonna 1613 turkisten kauppapaikaksi Hendrick Christiansenin johdolla. Myös Jan Rodrigues, ensimmäinen New Yorkin afroamerikkalainen asukas, oli ensimmäisten Manhattanin asukkaiden joukossa. Saaren alkuperäinen hollanninkielinen nimi oli Mannathans. Vuonna 1632 perustettiin Manhattanin saarelle New Amsterdamin kaupunki.
Eurooppalaisten pysyvä asutus Uudessa Hollannissa alkoi vuonna 1624, jolloin Governors Islandille perustettiin hollantilaisten tukikohta turkiskauppaa varten. Seuraavana vuonna aloitettiin citadelin ja Fort Amsterdamin rakentaminen Manhattanin saarelle, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Uusi Amsterdam (Nieuw Amsterdam). Vuotta 1625 pidetäänkin New Yorkin kaupungin synnyinvuotena. Vuonna 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 60 guldenin arvolla tavaraa, usein sanotaan arvon vastanneen 24 dollaria, mutta 60 guldenia tuolloin vastasi yli 700 nykyistä euroa eli lähes tuhatta dollaria. Eräiden historioitsijoiden mukaan Minuitille sattui kaupassa erehdys: hän antoi tavarat canarsee-heimolle palkkioiksi Manhattanin käytöstä. Canarseet asuivat kuitenkin East Riverin toisella puolella nykyisen Brooklynin alueella. Manhattanilla, sen pohjoisosassa, asui kuitenkin weckquaesgeeksien heimo.
Vuonna 1664 englantilaiset valloittivat alueen ja nimesivät sen New Yorkiksi kuninkaan veljen, Yorkin herttua Jaakko II:n mukaan.
Maantiede
Manhattanin saari on 21,5 kilometriä pitkä ja leveimmillään 3,7 kilometriä leveä.
Yhdysvaltojen väestönlaskentaviraston mukaan Manhattanin pinta-ala on 87,5 neliökilometriä, josta maata on 59,5 neliökilometriä ja vesistöä 28,0 neliökilometriä. Täten vesistöjen osuus on 32,01 prosenttia.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Manhattan on New Yorkin alkuperäisin osa. Siellä sijaitsee maailman suurin pilvenpiirtäjien keskittymä, runsaasti erilaisia kulttuurilaitoksia ja muita kestäviä kiinnostuksen kohteita. Jopa New Yorkin muiden kaupunginosien asukkaille Manhattan on ”kaupunki”, metropolin hallinnon, liike-elämän ja talouden keskus ja sen maineen perusta. Missään muussa New Yorkin osassa ei ole yhtä jyrkkää kahtiajakoa rikkaan ja köyhän väestönosan välillä. Park Avenuen ja Upper East Siden elegantit hienostoalueet vaihtuvat äkkiä pohjoisessa Harlemin vilkkaisiin katuihin ja etelässä Lower East Siden ja Greenwich Villagen boheemiin tungokseen. Kahtiajako on peräisin 1800-luvun kaupungista, jossa teollisuusmiljonäärit elivät ylellisesti loistoasunnoissaan, kaukana siirtolaisjoukoista.
Vaikka Manhattan on historiallisesti suunnattoman epätasapainoinen, se muodostuu oikeastaan pienistä, rauhallisista naapurialueista. Monet saaren alueet ovat maailmankuuluja, kuten sellaiset etniset saarekkeet kuin Chinatown, Yorkville, Little Italy, Spanish Harlem ja Black Harlem. Saaren eteläkärjestä Battery Parkista, vanhan hollantilaisten tykistöpatterin paikalta, pohjoiseen mutkittelevat kadut muistuttavat siitä, että Manhattan oli kaupankäynnin keskus ennen kuin Boston, Philadelphia tai Williamsburg olivat edes olemassa. Wall Street, maailman finanssialan keskus, oli alkuaan hollantilaisten linnoitus. Hudson River Parkin puisto ulottuu Battery Parkista 59. kadulle saakka ja kattaa 223 hehtaarin alueen veden äärellä.
Vanhojen katujen sekamelska ja epäsäännöllinen ruutukaava jatkuu Houston Streetille josta säännöllinen ruutukaava alkaa. Ruutukaava tulee täydelliseksi 14th Streetillä. Nykyinen SoHo (lyhenne sanoista ”south of Houston”) käsittää suuren osan vanhasta siirtolaisten East Sidesta, ja sen parina on NoHon asuinalue. Siitä länteen on Washington Square ja sen vieressä Greenwich Village, joka tunnettiin aiemmin taiteilijoiden asuinalueena. Sen pohjoispuolella ovat Chelsea, Gramercy ja Times Square, ”maailman risteys”, joka on kehittynyt epäsiististä kadusta turistikeskukseksi.
Central Park on 340 hehtaarin laajuinen viheralue, jonka suunnittelivat Frederick Law Olmsted ja Calvert Vaux 1800-luvun puolivälissä kaupungin ”keuhkoiksi”. Upper West Side on täynnä ruskeasta hiekkakivestä rakennettuja kortteleita ja kerrostaloja, ja se on liberaalien demokraattipoliitikkojen kotialuetta. East Harlem on latinalainen, kuten Washington Heights, mutta niiden välissä on Black Harlem ja Columbian yliopisto. Saaren pohjoisosa, joka rajoittuu Bronxiin, on irlantilaisten valta-aluetta. Manhattaniin kuuluu vielä hallinnollisesti muutama kortteli Marble Hillissä, Pohjois-Amerikan mantereen puolella.
Manhattan tunnetaan pilvenpiirtäjistään. Vuosina 1890–1973 maailman korkein rakennus sijaitsi aina Manhattanilla. Tänä aikana ”arvonimi” siirtyi rakennukselta toiselle yhdeksän kertaa. Vuonna 1931 valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building oli pitkään tämän tittelin haltija. Chrysler Building on vuonna 1930 valmistunut 77-kerroksinen art deco -tyylinen pilvenpiirtäjä. Trump Tower taas on asuntopilvenpiirtäjä. Vuonna 1902 valmistunutta Flatiron Buildingiä pidetään puolestaan yleisesti saaren ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa vuonna 2001 tuhoutuneet World Trade Center -tornit sijaitsivat Manhattanilla. Niiden tilalle on noussut One World Trade Center. Myös teatterikatu Broadway sijaitsee Manhattanilla.
Ruutukaava ja numeroidut kadut
Manhattanin eteläosassa katuverkko on epäsäännöllinen, mutta saaren keski- ja pohjoisosille vahvistettiin vuonna 1811 hyvin säännöllinen ruutukaava, jonka mukaisesti suurin osa Manhattania on rakennettu. Siinä useimmilla kaduilla on nimen sijasta järjestysnumerot. Pohjois–etelä-suuntaiset kadut, avenuet, on merkitty järjestysnumeroilla 1–12. Tunnetuin niistä on 5th Avenue. Läntisin, 12th Avenue, kulkee suurelta osin Hudsonjoen rantaa pitkin. Manhattanin leveimmässä osassa muutamat itäisimmät avenuet (Alphabet Cityssä) on kuitenkin merkitty kirjaimilla. Muutamat avenuet ovat myöhemmin saaneet numeroinnista poikkeavat nimet, kuten Park Avenue (4th Avenue) ja Avenue of the Americas (6th Avenue).
Itä–länsi-suuntaiset kadut (engl. street) on niin ikään merkitty järjestysnumeroilla 1–220. Näistä 1.–13. kadut ovat lyhyitä eivätkä ulotu koko Manhattanin poikki, sillä niiden kohdalla Hudsonjoen puolella oleva Greenwich Village ei ole ruutukaavan mukaisesti rakennettu. Sen sijaan 14.–181. kaduista useimmat ulottuvat Hudsonjoen rantaan saakka tai lähelle sitä, mutta jakautuvat kahteen osaan, joiden nimissä käytetään etuliitteitä East (itä) ja West (länsi), esimerkiksi East 14th Street ja West 14th Street. Itä-länsijaossa rajana on Fifth Avenue. 60.–109. katujen itä- ja länsiosat ovat kokonaan toisistaan erillään, koska välissä on laaja puistoalue, Central Park.
Broadway kulkee kuitenkin koko saaren halki, ja suurelta osaltaan se poikkeaa suunnaltaan Manhattanin muusta katuverkosta. Tämä johtuu siitä, että Broadway seuraa vanhaa Wickquasgeck-intiaanien polkua, ja se oli käytössä jo ennen kuin Manhattanin ruutukaavasuunnitelma tehtiin vuonna 1811.
Alun perin ruutukaava päättyi pohjoisessa 155. kadulle, mutta katujen numerointia on myöhemmin jatkettu Manhattanin pohjoisimpaan kärkeen saakka. Siellä katujen numeroinnissa on kuitenkin aukkoja, sillä katuverkko ei ole yhtä säännöllinen. Suurin kadun järjestysnumero Manhattanilla on nytmilloin? 220th Street. Numerosarjaa on paikoitellen jatkettu vielä Manhattanin pohjoispuolella Bronxissakin, sen itäosassa 243. ja länsiosassa aina 263. katuun saakka, mutta sielläkin numeroinnissa on aukkoja, eivätkä kadut läheskään kaikkialla muodosta ruutukaavaa.
Hallinto
Manhattan on hallinnollisesti jaettu kahteentoista osaan (Community Districts). Monet näistä osista ovat yli sadantuhannen asukkaan kokoisia. Kullakin osalla on kaupunginosavaltuusto, Community board, jolla on neuvoa-antava rooli päätettäessä kaupungin budjetista, maankäytöstä ja kunnallisista palveluista.
- Alue 1: Tribeca ja Lower Manhattan
- Alue 2: Greenwich Village, NoHo, SoHo, ja Little Italy
- Alue 3: Tompkins Square, East Village, Lower East Side, Chinatown, Two Bridges
- Alue 4: Hell’s Kitchen, Chelsea
- Alue 5: Midtown
- Alue 6: Stuyvesant Town, Tudor City, Turtle Bay, Peter Cooper Village, Murray Hill, Gramercy Park, Kips Bay, ja Sutton Place
- Alue 7: Manhattan Valley, Upper West Side, ja Lincoln Square
- Alue 8: Upper East Side, Lenox Hill, Yorkville, ja Roosevelt Island
- Alue 9: Hamilton Heights, Manhattanville, ja Morningside Heights
- Alue 10: Harlem ja Polo Grounds
- Alue 11: East Harlem, El Barrio/Spanish Harlem, Ward's ja Randall's Island
- Alue 12: Inwood, Hudson Heights ja Washington Heights
Liikenne
Manhattan poikkeaa muista Yhdysvaltain alueista siinä, että joukkoliikenne on siellä tärkeässä osassa. Joukkoliikenteen ytimen muodostaa New Yorkin metro. Saaren yhdistää mantereeseen kolme paikallisjunalinjaa. New Yorkin taksit ovat keltaisia. Staten Islandille pääsee lautalla ilmaiseksi.
Väestö
| 1790 33 111 | 1870 942 292 | 1950 1 960 101 |
| 1800 60 489 | 1880 1 206 299 | 1960 1 698 281 |
| 1810 96 373 | 1890 1 515 301 | 1970 1 539 233 |
| 1820 123 706 | 1900 2 050 600 | 1980 1 428 285 |
| 1830 202 589 | 1910 2 762 522 | 1990 1 487 536 |
| 1840 312 710 | 1920 2 284 103 | 2000 1 537 195 |
| 1850 515 547 | 1930 1 867 312 | |
| 1860 813 669 | 1940 1 889 924 |
Kulttuuri
Manhattanilla on useita suuria taidemuseoita: Metropolitan Museum of Art, Museum of Modern Art eli MoMA, sekä Frank Lloyd Wrightin suunnittelema Solomon R. Guggenheim Museum.
Smithsonian-instituutin intiaanimuseo Smithsonian National Museum of the American Indian ja pilvenpiirtäjämuseo Skyscraper Museum ovat Manhattanin eteläkärjessä Alue 1:llä.
Sanan etymologia
Sana Manhattan tulee weckquasgeek-intiaaneilta, joiden kielellä paikka oli Manna-Hata, joka tarkoittaa kukkulaista paikkaa. Ensimmäisenä eurooppalaisena nimen merkitsi muistiin Henry Hudsonin kipparoiman Halve Maen -aluksen perämies Robert Juet, joka merkitsi nimen aluksen lokikirjaan syyskuussa 1609.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Manhattan borough, New York County, New York U.S. Census Bureau. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Dutch Colonies U.S. National Park Service. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Tolerance Park Historic New Amsterdam on Governors Island. Tolerancepark.org. 24.5.2001. Arkistoitu 16.12.2008. (englanniksi)
- ↑ NYC Greenbook Highlights ~ City Seal and Flag. NYC.gov. Arkistoitu 13.10.2007. (englanniksi)
- ↑ Images of American Political History : Purchase of Manhattan. Teachpol.tcnj.edu. Arkistoitu 22.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Laskuri vuoden 1626 guldenin nykyarvon määrittämiseksi
- ↑ Wilson, Wendy. S. & Thompson, Lloyd M.: Native Americans: An Interdisciplinary Unit on Converging Cultures, s. 53. Google teoshaku
- ↑ a b c d New York City: Manhattan Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Gray, Cristopher: Are Manhattan’s Right Angles Wrong? The New York Times. 23.10.2005. Viitattu 1.9.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c New Yorkin kartta New Yorkin kaupunki. Viitattu 1.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Grynbaum, Michael M.: Along 5th Ave. in Manhattan, a Dispute Over Where East and West Begin The New York Times. 22.3.2011. Viitattu 22.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Why Are the Streets in Lower Manhattan and Greenwich Village Not on the Grid Pattern, and Why is Broadway on an Angle? New-York Historical Society. Viitattu 22.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Greatest Grid The Greatest Grid. Viitattu 22.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Remarks of the Commissioners for Laying out Streets and Roads in thr City of New York, Under the Act of April 3, 1807. Cornell University. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 1.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Community District Profiles Toukokuu 2017. New York City Department of City Planning. Viitattu 25.2.2008. (englanniksi)
- ↑ About Community Board No. 3 New York City. Viitattu 27.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Community Board No 1 Resource Direktory: Museums. 1. alueen kaupunginosavaltuusto. Arkistoitu 14.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Ryden, Daniel: ”Weckquasgeekit juovat Hudsonin kanssa”, Maailmassa on virhe – 101 historiallista kömmähdystä, s. 275. Atena Kustannus Oy, 2012. ISBN 978-952-300-215-9.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manhattan Wikimedia Commonsissa
