Mannerheim-museo
Tässä artikkelissa tutkimme Mannerheim-museo:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Mannerheim-museo on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja herättänyt erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ajan myötä Mannerheim-museo on kehittynyt ja siitä on tullut ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme Mannerheim-museo:een liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia eri toimialoihin ja miten se on vaikuttanut tapaamme kohtaa ja käsitellä nousevia haasteita.
| Mannerheim-museo Mannerheim-museet |
|
|---|---|
 Mannerheim-museo |
|
| Tyyppi | Museo, kulttuurihistoriallinen museo |
| Osoite | Kalliolinnantie 14, 00140 Helsinki |
| Sijainti | Helsingin Kaivopuisto |
| Perustettu | 1951 |
| Kuraattori | Kristina Ranki |
| Kotisivut | www.mannerheim-museo.fi |
| Koordinaatit | |
 Mannerheim-museo |
|
|
|
|
Mannerheim-museo (ruots. Mannerheim-museet) on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin muistoa vaaliva kotimuseo. Museo toimii puisessa huvilarakennuksessa, joka toimi Mannerheimin kotina vuosina 1924–1951. Asunto on säilytetty samassa asussa kuin se oli hänen elinaikanaan lukuun ottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta.
Museota ylläpitää Mannerheim-säätiö, jolle marsalkka testamenttasi omaisuutensa.
Museo on suljettuna vuoden 2024 ajan tilojen remontin johdosta.
Historia
Vuonna 1874 rakennettu puuhuvila tunnettiin alun perin Bomanin huvilana rakennuttajansa mukaan. Myöhemmin rakennuksen omisti kauppaneuvos Karl Fazer ja siinä oli kuusi erillistä asuntoa, joissa asui Fazerin karamellitehtaan työntekijöitä. Mannerheim vuokrasi huvilan itselleen vuonna 1924 ja remontoi sen yksityisasunnokseen. Mannerheim ei kuitenkaan koskaan omistanut rakennusta, vaan vuokrasi sitä Fazer-yhtiöltä. Asunto toimi Mannerheimin kotina vuodesta 1924 vuoteen 1951.
Mannerheimin kuoleman jälkeen tammikuussa 1951 syntyi idea asunnon avaamisesta yleisön nähtäväksi. Koti avattiin marraskuussa ja suuren kävijämäärän vuoksi aukioloaikaa päätettiin jatkaa. Mannerheim-säätiö lunasti kodin irtaimiston marsalkan perillisiltä ja Fazer-yhtiö suostui jatkamaan asunnon vuokrasopimusta. Mannerheimin nuorempana adjutanttina vuosina 1942–1946 toiminut O. R. Bäckman muutti asunnon museoksi kesällä 1951 apunaan Mannerheimin taloudenhoitajat Berta Haglind ja Elsa Sundman. Rakennuksen tiloissa toiminut Sotatapaturma-arkisto siirrettiin yläkertaan. Vuonna 1957 huvila siirtyi Fazerilta säätiön omistukseen.
Museo ja sen toiminta
Mannerheim-museo sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa Kalliolinnantie 14:ssä. Museo on avoinna ympäri vuoden perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Museon sisustus on alkuperäinen lukuun ottamatta kolmea yläkerrassa sijaitsevaa näyttelyhuonetta vaihtuvine näyttelyineen. Kierrokset ovat opastettuja ja niitä on mahdollista saada lukuisilla eri kielillä. Museossa sijaitsee muun muassa kunniamerkkinäyttely, jossa on esillä Mannerheimin 60 vuoden aikana saamia kunniamerkkejä ja mitaleita. Mannerheimin kuolinpäivän ja hautajaisten muistoksi näytetään museossa joka vuosi neljän viikonlopun ajan filmiä marsalkan viimeisestä matkasta.
Museo on ympärivuotisesti auki, suljettu vain pääsiäisenä, juhannuksena ja joulunpyhien ajan. Kotimuseoille tyypilliseen tapaan kierroksille pääsee vain oppaan johdolla; omatoiminen tutkiminen on ehdottomasti kielletty museoesineistön ainutlaatuisuuden vuoksi. Samoin valokuvata saa vain erillisellä sopimuksella.
Perinteisesti museoon on ilmainen sisäänpääsy 4. kesäkuuta eli marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Silloinkin kierrokset tehdään oppaan valvonnassa.
Lähteet
- Bäckman, Juha; Koivumäki, Jarno; Marschan; Nikolai: Mannerheimin adjutanttina. Hämeenlinna: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. ISBN 978-952-222-296-1, ISSN 0355-1768.
Viitteet
- ↑ Uudenmaan museo-opas. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Mannerheim-säätiö (Arkistoitu – Internet Archive) Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Aukioloajat, Mannerheim-museo, viitattu 15.2.2024
- ↑ a b c d e Mannerheim-museon historia Mannerheim-museo.fi. Arkistoitu 24.9.2011. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheimin adjutanttina, s. 133.
- ↑ Mannerheim-museo Mannerheim-museo.fi. Arkistoitu 24.9.2011. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheim-museon aukioloajat ja hinnat Mannerheim-museo.fi. Arkistoitu 24.9.2011. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheim-museon näyttelyt Mannerheim-museo.fi. Arkistoitu 24.9.2011. Viitattu 4.12.2011.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mannerheim-museo Wikimedia Commonsissa
- Mannerheim-museon kotisivut
- Marsalkan koti: Mannerheim-museon vuosikymmenet (Otava, 2001) ISBN 951-1-17705-2 (sid.)
- Mannerheimille museo Kaisaniemeen: Museon avaamisesta kertova uutisfilmi vuodelta 1951 Elävä arkisto. Yle