Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset

Tässä artikkelissa tutkimme Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen useilla alueilla. Erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat ilmaantuneet Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset:n ympärillä, sekä sen kehitystä ajan myötä analysoidaan. Lisäksi käsitellään seurauksia, joita Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset:llä voi olla eri yhteyksissä, jokapäiväisestä elämästä globaalille tasolle. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan analyysin Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset:stä ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä laajasta ja merkittävästä aiheesta.

Vasemmalla suojeluskuntien toimesta Mannerheimille vuonna 1928 lahjoitettu epävirallinen marsalkansauva, oikealla vuoden 1933 sotamarsalkan arvonimen yhteydessä lahjoitettu sauva.

Presidentti, Suomen marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset ovat eri maiden myöntämiä kunnianosoituksia aina ritarikuntien suurristeistä muistomerkkeihin ja lippujuhlapäiviin.

Arvonimet

Mannerheim sai sotamarsalkan arvon sisällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä 15. toukokuuta 1933.

Lähinnä talvisodan suomalaisjoukkojen johtamisen ansioista puolustusvoimain komentajana ja ylipäällikkönä toimineen Mannerheimin 75-vuotislahjaksi vuonna 1942 hänelle luotiin Georg von Wendtin ehdotuksesta uusi ainutlaatuinen Suomen marsalkan arvonimi. "Loistavat sotilaalliset tekonne asettavat Teidät kunniapaikalle historiamme suurimpana sotilaana", hallituksen esityksessä todettiin. Esikuvana arvolle olivat ulkomaisten suurvaltojen suurille sotapäälliköilleen myöntämät ainutlaatuiset arvonimet, kuten natsi-Saksassa kesällä 1940 sotamarsalkka Hermann Göringille annettu valtakunnanmarsalkan arvo.

Lippujuhlapäivä

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta. Se on virallinen liputuspäivä. Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919-1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä 16. toukokuuta muistaen hallitukselle uskollisten Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten voittoa punaisista sisällissodassa 1918. Kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää talvisodan jälkeen toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan sisällissodassa ja talvisodassa kaikkien henkensä antaneiden suomalaisten muistoa, jolloin alkoi kaatuneiden muistopäivän vietto. Jatkosodan aikana ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänen syntymäpäiväänsä 4.6. vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä, mutta varsin pian nimeksi vakiintui puolustusvoimain lippujuhlan päivä.

Kunniamerkit

Mannerheim lienee eniten kunniamerkkejä saanut suomalainen. Hän on saanut lukuisia korkea-arvoisia ulkomaalaisia kunniamerkkejä ja mm. suomalaisista ritarikunnista viisi suurristiä, joista kaksi jalokivien ja miekkojen kera, sekä muita erityisen harvinaisia suomalaisia kunniamerkkejä: 1. luokan Mannerheim-risti (myönnetty vain kahdesti, Mannerheimille ja jalkaväenkenraali Erik Heinrichsille) ja 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhoin (myönnetty vain kerran, Mannerheimille).

Suomalaiset

Lähde:

Ulkomaalaiset

Lähde:

Muistomerkkejä

Suomessa

Mannerheimille on pystytetty ratsastajapatsaat Helsinkiin ja Lahteen. Helsingin patsas rahoitettiin suuren kansalaiskeräyksen tuotolla ja sen veistäjästä järjestettiin kilpailu, jonka voitti professori Aimo Tukiainen. Hänen veistämänsä Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960 Mannerheimintien varrella, paikalla jossa valkoisen armeijansa kärjessä ratsastanut Mannerheim oli lausuttu tervetulleeksi Helsinkiin vuonna 1918. Lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen oli saanut kilpailussa kunniamaininnan, ja Lahdessa perustettiin oma patsastoimikunta, joka keräsi varat veistoksen pystyttämiseksi kaupunkiin. Leppäsen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin joulukuussa 1959 Lahden asema-aukiolla. Lahden varuskunnassa Hennalan kasarmialueella on myös Mannerheimin rintakuvapatsas.

Tampereella on kiistelty, usein töhrimisen kohteeksi joutunut Mannerheimin patsas. Evert Porilan vuonna 1939 veistämä ja vapaussotureita edustaneen Tampereen seudun Rintamamiesyhdistyksen tilaama patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle, mutta kaupunginvaltuusto kielsi tämän, koska Mannerheim oli kuvattu vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussaan. Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Leinolan Vehmaisten Mannerheiminkalliolla, jolla Mannerheimin kerrottiin vuonna 1918 katselleen Tampereen valtausta.

Myös päämajakaupunki Mikkelissä on kiistelty Mannerheimin patsas. Veistos tilattiin kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta marsalkan 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1967, ja se oli tarkoitus sijoittaa Mikkelin torille, mutta se pystytettiin vastustuksen vuoksi syrjemmälle. Vuonna 2003 patsas kuitenkin siirrettiin alun perin suunnitellulle paikalleen torille.

Mannerheim on saanut myös patsaan Turkuun, Vaasaan ja Seinäjoelle.

Ulkomailla

Territetissä Sveitsissä Montreux'n länsipuolella on Mannerheimin kunniaksi pystytetty muistomerkki ja muistomerkkiä ympäröivä puistoalue on nimeltään Parc Mannerheim.

Mannerheimin muistolaatta paljastettiin Kaliszissa, Puolassa 7. kesäkuuta 2014.

Latviassa, Aprikin kartanossa paljastettiin 28. toukokuuta 2016 Mannerheimin muistolaatta.

Venäjällä Pietarissa paljastettiin 16. kesäkuuta 2016 Mannerheimin muistolaatta. Se kiinnitettiin talon seinään osoitteessa Zaharevskaja 22, jossa oli Venäjän armeijan yleisesikunnan akatemia. Mannerheim opiskeli akatemiassa ennen Keski-Aasian tutkimusmatkaansa valokuvausta ja topografiaa. Muistolaatalla on tarkoitus tähdentää myös sitä, että Mannerheim oli paitsi venäläinen upseeri myös venäläinen vakooja. Muistolaattaa ehdotettiin jo 2009, mutta Pietarin kaupunki päätti silloin, ettei sille ole tarvetta. Laatan takana on presidentti Vladimir Putinin perustama Venäjän sotahistoriallinen seura, joka tutkii Venäjän sotahistoriaa ja pyrkii estämään historian ”vääristelyä”. Toistuvasti vandalisoinnin kohteeksi joutunut laatta siirrettiin lokakuussa 2016 Puškinissa sijaitsevaan ensimmäisen maailmansodan museoon.

Kulkuväylät

Helsingissä Heikinkatu ja Turuntie yhdistettiin Mannerheimintieksi marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi 1942. Lisäksi Mannerheimin mukaan on nimetty katu, tie tai aukio Haminassa, Hangossa, Kankaanpäässä, Karviassa, Kokkolassa, Lahdessa (sekä keskustassa että Villähteellä), Lappeenrannassa, Loviisassa, Luumäen Taavetissa, Mikkelissä, Naantalissa, Oulussa, Parkanossa, Porvoossa, Raaseporin Skogbyssä sekä Vaasassa.

Muuta

Vuonna 1919 Suomen Partioliitto kutsui Mannerheimin Suomen ensimmäiseksi kunniapartiolaiseksi. Elokuussa 1933 Mannerheim otti vastaan partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin tämän Suomen vierailulla. Mannerheimin nimeä kantaa alun perin hänen itsensä perustama Suomen Partiolaisten ansiomerkki, Mannerheim-solki .

Suomen suojeluskunnat pitivät Kenraali Mannerheimin ampumakilpailuja.

Mannerheim äänestettiin vuonna 2004 Suuret suomalaiset -ohjelmassa suurimmaksi suomalaiseksi.

Mannerheim-postimerkit

Mannerheimin kunniaksi on julkaistu monta postimerkkiä, joista monet ilmestyivät jo hänen elinaikanaan.

Mannerheimin sotilasarvot

Ylennykset Venäjällä

  • aliupseeri 1888
  • kornetti 1889
  • kaartin kornetti 1891
  • kaartin luutnantti 1893
  • kaartin aliratsumestari 1899
  • kaartin ratsumestari 1902
  • everstiluutnantti 1904
  • eversti 1905
  • kenraalimajuri 1911 (palasi kaartin upseeriksi 1913)
  • kenraaliluutnantti 1917

Ylennykset Suomessa

Lähde:

Katso myös

Lähteet

  1. Ohto Manninen (käsik.): C.G.E. Mannerheim Suomen historiassa, Ylipäällikkö, Suomen marsalkan arvonimi Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 18.4.2008.
  2. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 190–191. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Åkerblom, Olle (kuvaaja): Kunniamerkkien esittelyä Yle Areena. 6.9.2011 . Yle. Viitattu 11.12.2020.
  4. a b Kunniamerkit mannerheim.fi. 2023. Viitattu 20.6.2023.
  5. Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 6.4.2024.
  6. Tammenlehvän Perinneliitto, Marsalkan muistomerkkejä. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.4.2008.
  7. Mannerheimin muistolaatta paljastetaann Kaliszissa Puolassa Suomen suurlähetystö Varsova. 06.06.2014.
  8. Mannerheimin muistolaatta paljastettiin Aprikissa Latviassa Suomen Riian-suurlähetystö. 31.5.2016.
  9. Martti Kiuru: Putinin luottomies paljasti Mannerheimin muistolaatan Pietarissa - salamyhkäinen tapahtuma Kauppalehti. 16.6.2016. Alma Media Oyj. Viitattu 19.6.2016.
  10. Anneli Ahonen: Mannerheimin muistolaatta sittenkin Pietariin. Helsingin Sanomat, 12.6.2015, s. B6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.6.2015. (Verkkoartikkeli on painettua laajempi)
  11. Marja Manninen: Mannerheim poistui Pietarin katukuvasta Yle 14.10.2016. Viitattu 17.3.2022.
  12. https://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo?streetname=mannerheim&postcodeorcommune=
  13. Partiolaisten ansiomerkit 2018. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.
  14. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011912?page=10
  15. Sotilasarvot mannerheim.fi. 2023. Viitattu 20.6.2023.