Martimojoki
Tämä artikkeli käsittelee Martimojoki:n aihetta ja tutkii sen eri puolia ja merkityksiä. Martimojoki on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja keskustelun kohteena yhteiskunnan eri osa-alueilla. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Martimojoki:n keskeisiä näkökohtia sekä tarjoamaan rikastuttavan näkemyksen ja mielenkiintoisia näkökulmia sen vaikutuksista kulttuuriin, historiaan, politiikkaan tai mihin tahansa muuhun asiaankuuluvaan alaan. Tämän merkittävän aiheen ymmärtämisen syventämiseksi tarkastellaan myös sen käytännön seurauksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Martimojoki | |
|---|---|
 Jokea seututie 849:n sillalta ylävirtaan |
|
| Alkulähde | Matalalampi, Jolos, Oulu |
| Laskupaikka | Iijoki, Turtinen, Jakkukylä, Oulu |
| Maat | Suomi |
| Pituus | n. 27 km |
| Alkulähteen korkeus | 76,8 m |
Martimojoki on noin 27 kilometriä pitkä Iijoen sivuhaara, joka lähtee Oulun Joloksesta ja laskee Iijokeen Turtisen kylässä Yli-Iin taajamasta vajaa kymmenen kilometriä linnuntietä lounaaseen. Joki laskee pääosin pohjoisluoteeseen. Joen pitkä kaakkoinen sivujoki Pikku-Martimo alkaa Martimonlammesta läheltä Pudasjärven rajaa ja yhtyy Martimojokeen Sauna-Martimossa. Somerovaaran suunnasta koillisesta siihen laskee hieman alempana Röytänoja, ja laskupaikasta runsaan kilometrin päässä joki laajenee ensin Kortelammeksi ja sitten Martimolammeksi. Nelisen kilometriä jokisuulta siihen laskee vielä idästä Poika-Martimo-niminen sivuhaara. Joki alittaa seututien 849. Joessa on paljon koskipaikkoja, mutta hyvin vähän asutusta aivan jokisuuta lukuun ottamatta.