Meksikon taide
Nykyään Meksikon taide on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien ajan Meksikon taide on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa, konferensseissa ja julkaisuissa, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta eri yhteyksissä. Meksikon taide on aihe, joka ylittää rajoja ja tavoittaa eri ikäisiä, sukupuolisia, kulttuureja ja kansallisuuksia edustavat ihmiset luoden rikastuttavaa dialogia, jonka avulla voimme ymmärtää sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa perehdymme Meksikon taide:n maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa. Haastattelujen, analyysien ja todistusten avulla annamme äänen niille, joihin Meksikon taide on vaikuttanut, ja perehdymme sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Meksikon taide on nykyisen Meksikon alueella vuosisatojen aikana tehtyä taidetta.
Olmeekit olivat taitavia kivenkäsittelijöitä ja rakensivat suuria monumentteja. Parhaiten heidät tunnetaan valtavista kivipääveistoksista sekä luolamaalauksista.
Asteekkien freskoista saa kuvan heidän kosmologiastaan ja yhteiskunnallisesta elämästään.
Siirtomaa-aikana, 1800-luvun lopulla vaikuttaneen uusklassisen koulukunnan töissä on selvä eurooppalainen tuntuma.
Meksikon vallankumouksen myötä tuli tarve kehittää aidosti meksikolainen identiteetti paikallisen perinteen pohjalta. Presidentti Álvaro Obregónin valtakaudella 1920–1924 valtio tilasi joukon seinämaalauksia. Diego Rivera johti joukkoa, joka perusti syndikaatin ja julisti maalaustelineillä tehtävät taulut eurooppalaiseksi elitistiseksi rappioksi ja suosi julkista taidetta sen kaikissa muodoista. Liikkeen jäseniä kutsuttiin muraalimaalauksen eli seinämaalauksen mukaan muralisteiksi. Johtaviin muralisteihin kuuluivat Riveiran lisäksi David Alfaro Siqueiros ja José Clemente Orozco. Yksi Riveiran varhaisimmista seinämaalauksista on kulttuuriministeriön sisäpihalla. Se kattaa kaksi korttelia kolmen kerroksen korkeudelta, koostuu 124 freskosta ja sen tekemiseen meni neljä vuotta. Maalausten aiheena ovat tanssivat tehuanat.
Riveiran vaimosta Frida Kahlosta tuli miestäänkin kuuluisampi.
Muralistien palvomaa kansallista perinnettä, maisemia ja alkuperäiskansojen edustajien muotokuvia vastaan nousi 1900-luvun loppupuoliskolla liike, jota kutsuttiin Murroksen sukupolveksi – Generacion de la ruptura. Sille tunnusomaisia olivat Manuel Felguerezin, Rufino Tamayon ja Luis Nishisawan abstraktit maalaukset.
Lähteet
- ↑ Minster, Christopher: Olmec Art and Sculpture About Latin American History. 19.10.2015. About.com. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ a b c d Arts and Crafts Visit Mexico. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ a b Cummings Joe: Diego, Frida and the Mexican School Mexican Connect. 1999. Viitattu 9.5.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meksikon taide Wikimedia Commonsissa
