Merkintäkieli

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Merkintäkieli:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Merkintäkieli on konsepti, joka on herättänyt suurta kiistaa ja keskustelua eri aloilla akateemisesta kentästä politiikan ja yhteiskunnan kentälle yleensä. Vuosien varrella Merkintäkieli:llä on ollut keskeinen rooli tavassa, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Sen vaikutukset ovat olleet syvällisiä ja synnyttäneet monenlaisia ​​erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii kattavan analyysin avulla valaisemaan Merkintäkieli:n monimutkaisuutta ja merkityksellisyyttä, tarkastelemalla sen historiallisia juuria, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen ennustetta tulevaisuuteen.

Merkintäkieli (kuvauskieli) (engl. markup language) on formaali kieli, jolla kuvataan tekstin rakennetta tai esitystapaa metainformaatiolla. Merkintäkielellä pyritään erottamaan tekstin looginen rakenne sisällöstä. Merkintäkielistä käytetyin on HTML. Metakielillä kuten XML ja SGML voidaan luoda uusia merkintäkieliä. Esimerkiksi XHTML on määritelty XML:n avulla.

Merkintäkielellä on aluksi tarkoitettu dokumenttimerkintäkieltä, jossa merkinnät tai tagit ilmaisevat sen loogisen rakenteen kuten kappalejaon. Merkintäkieli antaa sen sisältämän dokumentin asetteluun erityisesti elektronisessa viestinvälityksessä sekä näytöllä.

Historia

Varhaisin julkinen esitys merkintäkielen ideasta on William W. Tunnicliffen vuonna 1967 pitämä esitys Canadian Government Printing Officelle. Tunnicliffe esitteli ajatuksen tietosisällön erottamisesta sen muotoilusta. Vuonna 1969 Charles F. Goldfarb työskenteli IBM:lle ja johti Generalized Markup Language -kielen (GML) kehitystä.

Tunnicliffe työskenteli 1970-luvulla GenCoden parissa ja GML johti SGML:n kehitykseen.

Muita varhaisia esimerkkejä merkintäkielistä ovat Unixille julkaistu troff ja Donald Knuthin TeX.

Erikoistuneet merkintäkielet

Merkintäkieliä on erikoistuneita lukuisiin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi RecipeBook on resepteihin erikoistunut XML-pohjainen merkintäkieli.

Yhteisiin standardeihin kuten XML perustuvia erikoistuneita merkintäkieliä biologian merkintäkieliä ovat muun muassa CellML ja SBML.

Merkintäkielien lajityyppejä ovat muun muassa:

  • dokumenttimerkintäkieli, usein synonyyminä "merkintäkielen" kanssa, mutta voi tarkoittaa esimerkiksi tekstinkäsittelyyn erikoistunutta muotoa
  • käyttöliittymän merkintäkieli, kuten QML
  • matemaattinen merkintäkieli
  • vektorigrafiikan merkintäkieli, kuten SVG

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b language markup language merriam-webster.com. Viitattu 29.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Charles Goldfarb—the Godfather of Markup Languages history-computer.com. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot