Metsäkato

Nykymaailmassa Metsäkato on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä yhteiskunnassa. Ajan myötä Metsäkato:n merkitys on ilmeisesti noussut ratkaisevaksi eri alueilla henkilökohtaisesta ammatilliselle tasolle. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Metsäkato:sta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Siksi tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkea Metsäkato:een liittyvää sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi analysoimme sen roolia eri yhteyksissä ja kuinka voimme sopeutua Metsäkato:n tuomiin muutoksiin. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle Metsäkato:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme!

Satelliittikuva Kaakkois-Aasiasta vuodelta 2001. Ruskeat alueet kuvaavat metsäkatoa.
Metsäkatoa Gran Chacossa Paraguayssa.
Metsää kaadettuna Frankfurtin lentoaseman laajennuksen tieltä Saksassa.

Metsäkato on metsän tuhoutumista niin, ettei sen tilalle kasva uutta metsää, vaan maa käytetään esimerkiksi pelloiksi tai rakentamiseen.

Eteneminen

Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää. Mailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”.

YK:n arvion mukaan maailman metsäpinta-ala on vähentynyt 420 miljoonaa hehtaaria vuosina 1990–2020. Näinä vuosina metsäkato on hidastunut keskimäärin noin kolmanneksella, mutta takaiskujakin tulee: Brasiliassa metsäkato kiihtyi Jair Bolsonaron noustua presidentiksi.

Syyt

Suurin syy metsäkatoon on se, että metsää raivataan karjalaitumien ja maanviljelyn tieltä. Lisäksi metsää tuhoutuu metsäpaloissa, ja pienviljelijöiden peltojen ja laitumien laajentuessa metsiin. Myös kaivostoiminta ja tieverkon laajentuminen vievät metsältä tilaa. Noin 80% maailman metsäkadosta liittyy maatalouteen. Metsää tuhotaan muun muassa soijan, palmuöljyn, naudanlihan, puu- ja sellutuotteiden, kaakaon ja kahvin tuottamiseksi.

Vaikutukset

Metsien mukana menetetään niiden hiilivarastot sekä kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia. Trooppinen metsäkato aiheuttaa saman verran kasvihuonepäästöjä kuin tieliikenne. Lisäksi metsäkato lisää tulvariskiä, kuluttaa maaperää, heikentää juomaveden saatavuutta ja kaventaa monien eliölajien elinympäristöä.

Trooppisten sademetsien tuhoaminen nostaa lämpötilaa, pienentää sademäärää ja vaikuttaa sateiden alueelliseen jakaumaan.

Metsät tasapainottavat veden määrää ympöristössä. Ne sitovat sadevettä hidastaen sen valumista puroihin ja jokiin ja ehkäisevät näin kaatosateiden aiheuttamia äkkitulvia. Toisaalta metsissä viipyvä vesi tekee kuivuuskausista vähemmän vakavia.

Metsäkato vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, sillä metsissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Myös miljoonat ihmiset, monet alkuperäiskansat ja paikalliset yhteisöt ovat riippuvaisia metsien tarjoamasta ravinnosta ja elinkeinoista.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla