Moritz Schlick

Moritz Schlick
Henkilötiedot
Koko nimi	Friedrich Albert Moritz Schlick
Syntynyt	14. huhtikuuta 1882 Berliini
Kuollut	22. kesäkuuta 1936 (54 vuotta) Wien
Kansalaisuus	saksalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Max Planck
Oppilaat	Rudolf Carnap
Tutkimusalue	fysiikka, filosofia
Tunnetut työt	Allgemeine Erkenntnislehre Fragen der Ethik
Infobox OK

Moritz Schlick (14. huhtikuuta 1882 Berliini – 22. kesäkuuta 1936 Wien) oli saksalainen fyysikko ja filosofi, joka tunnetaan yhtenä loogisen empirismin perustajista ja Wienin piirin johtohahmona.

Elämä

Schlick syntyi Berliinissä varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä oli Ernst Albert Schlick ja äitinsä Agnes Arndt. Kuusitoistavuotiaana hän alkoi lukea René Descartesin, Arthur Schopenhauerin ja Friedrich Nietzschen teoksia. Erityisesti Nietzschen Näin puhui Zarathustra teki häneen vaikutuksen. Schlick opiskeli fysiikkaa Heidelbergin yliopistossa, Lausannen yliopistossa ja lopulta Berliinin yliopistossa. Vuonna 1904 hän väitteli tohtoriksi Berliinin yliopistosta Max Planckin ohjauksessa. Oltuaan vuoden yksityisdosenttina Göttingenin yliopistossa Schlick aloitti opinnot Zürichin yliopistossa syksyllä 1907. Samana vuonna hän avioitui amerikkalaisen Blanche Hardyn kanssa.

Schlick suoritti ensimmäisen maailmansodan sotilaspalveluksen fyysikkona kahdessa vuodessa Johannisthalin sotilaslentokentällä. Vuonna 1918 julkaistiin Schlickin varhainen pääteos Allgemeine Erkenntnislehre, jossa hän puolusti realismia ja positivismia uuskantilaisuutta vastaan. Schlick työskenteli Rostockin yliopistossa vuoteen 1921 asti. Tuona aikana Schlick myös tutki ensimmäisten joukossa Albert Einsteinin suhteellisuusteorian filosofisia seurauksia. Vuonna 1921 Schlick otti vastaan kutsun Kielin yliopiston professoriksi. Vuonna 1922 hänestä tuli Ernst Machin seuraaja Wienin yliopiston luonnonfilosofian professorina. Vuonna 1929 Schlick kieltäytyi nimityksestä Bonnin yliopistoon ja toimi seuraavina vuosina vierailevana professorina Stanfordin yliopistossa ja Berkeleyn yliopistossä.

Wienin piiri ja Wittgenstein

Schlickin ympärille muodostui 1920-luvulla hänen kollegoistaan ja oppilaistaan koostuva keskustelukerho, jota yhdisti kiinnostus tieteenfilosofiaan ja moderniin logiikkaan. Puolimuodollista kerhoa alettiin vähitellen nimittää Wienin piiriksi. Sen keskeisimpiä jäseniä olivat Schlickin itsensä lisäksi Rudolf Carnap, Otto Neurath, Kurt Gödel ja Herbert Feigl. Karl Popper oli yksi tunnetuista Wienin piirin aikalaiskriitikoista. Toiminnassa oli mukana kymmeniä muitakin filosofeja. Suomeen Wienin piirin ajatuksia toi Eino Kaila, vaikkei hän hyväksynytkään sen kaikkia linjauksia.

Schlick tunsi Ludwig Wittgensteinin, joka vaikutti huomattavasti hänen filosofiseen ajatteluunsa. Schlick puolusti Wienin piirin toimintaan merkittävästi kytkeytynyttä Wittgensteinin teosta Tractatus logico-philosophicus. Oli osaltaan Schlickin vaikutusta, että Wittgenstein jatkoi työskentelyä filosofian parissa.

Schlickin murha

Kun natsit nousivat valtaan Saksassa ja Engelbert Dollfuss Itävallassa, monet Wienin piirin jäsenet muuttivat Yhdysvaltoihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Schlick jäi kuitenkin Wieniin. Hänen entinen opiskelijansa Johann Nelböck alkoi vainota Schlickiä ja uhkasi kahdesti tappavansa hänet. Schlick raportoi tapahtumista poliisille, minkä seurauksena Nelböck suljettiin psykiatriseen sairaalaan. Molemmilla kerroilla Nelböck kuitenkin vapautettiin jonkin ajan kuluttua.

Nelböck ampui 22. kesäkuuta 1936 Schlickiä pistoolilla neljästi yliopiston portailla, kun tämä oli matkalla pitämään luentoa. Schlick kuoli välittömästi. Nelböck tunnusti teon, ja hänet pidätettiin ilman vastarintaa. Ampuja todettiin syylliseksi ja hän sai kymmenen vuoden vankeustuomion. Oikeudenkäynnin aikana Nelböck perusteli tekoaan muun muassa ideologisesti. Hänen mukaansa Schlickin metafysiikanvastainen filosofia oli horjuttanut hänen moraalista vakaumustaan.

Nelböck anoi 12. maaliskuuta 1938 armahdusta sen jälkeen, kun Itävalta liitettiin osaksi Natsi-Saksaa. Hänen perusteenaan oli, että Schlick oli juutalainen, joka kannatti valtiolle haitallisia oppeja ja että Nelböck oli palvellut kansallissosialismia tappamalla hänet. Vaikka Schlick ei ollut juutalainen, jo aiemmin nationalistiset ja juutalaisvastaiset piirit olivat leimanneet Schlickin varsinaiseksi syylliseksi murhaansa hänen filosofiansa ja läheisten juutalaisten kollegoidensa vuoksi. Nelböck vapautettiin ehdonalaiseen kuitenkin vasta 11. lokakuuta, koska syyttäjä piti hänen motiivejaan pääasiassa henkilökohtaisina. Nelböck oli vapautuessaan istunut kaksi vuotta kymmenen vuoden tuomiostaan.

Filosofia ja vaikutus

Schlick oli yksi loogisen empirismin kehittäjistä. Tämä filosofinen koulukunta jatkoi Auguste Comten perustamaa positivistista perinnettä. Loogiset positivistit asettivat filosofialle useita lähtökohtia. He kannattivat tieteellistä maailmankuvaa vastustivat metafysiikkaa, jonka he tuomitsivat mielettömäksi. Loogisten empiristien mukaan tieteellisen tiedon on perustuttava kokemukseen. Filosofian tehtävänä oli puolestaan analysoida tieteen kieltä. Merkitykselliset väitteet ovat verifioitavissa, eli on loogisesti mahdollista osoittaa, ovatko ne tosia vai epätosia. Lauseet, jotka eivät ole verifioitavissa, ovat tieteen näkökulmasta sisällöltään merkityksetöntä. Loogiset empiristit puolustivat tieteiden ykseyttä eli ajatusta, jonka mukaan tulevaisuudessa yksi yhtenäinen tiede käsittäisi kaikki erityistieteet.

Schlickin tutkimuskohteita olivat muun muassa kausaliteetti, todennäköisyys, tietoteoria, logiikka, kielifilosofia, vapaa tahto, etiikka ja estetiikka. Etiikan alalla hän pohti onnellisuutta hyvän elämän päämääränä. Fysiikan alalla hän perehtyi Einsteinin erityiseen suhteellisuusteoriaan sekä modernin fysiikan käsityksiin ajasta ja avaruudesta. Hän antoi merkittävimman panoksensa kuitenkin tieteenfilosofiaan, ja myöhemmin Schlickin ajattelu vaikutti etenkin Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa.

Teoksia

Saksaksi

• Über die Reflexion des Lichtes in einer inhomogenen Schicht (1904). (Fysiikan väitöskirja.)
• Lebensweisheit: Versuch einer Glückseligkeitslehre (1908)
• Das Grundproblem der Ästhetik in entwicklungsgeschichtlicher Bedeutung (1909)
• Das Wesen der Wahrheit nach der modernen Logik (1910). (Filosofian väitöskirja.)
• "Die Grenze der naturwissenschaftlichen und philosophischen Begriffsbildung" (1910)
• "Gibt es intuitive Erkenntnis?" (1913)
• "Die philosophische Bedeutung des Relativitätsprinzips" (1915)
• "Idealität des Raumes, Introjektion und psychophysisches Problem" (1916)
• "Erscheinung und Wesen" (1917)
• Raum und Zeit in der gegenwärtigen Physik: Zur Einführung in das Verständnis der allgemeinen Relativitätstheorie (1917)
• Allgemeine Erkenntnislehre (1918, toinen painos 1925)
• "Einsteins Relativitätstheorie" (1921)
• Hermann von Helmholtz: Schriften zur Erkenntnistheorie (1921)
• "Kritizistische oder empiristische Deutung der neuen Physik?" (1921)
• "Erleben, Erkennen, Metaphysik" (1926)
• "Vom Sinn des Lebens" julkaisussa Symposion: Philosophische Zeitschrift für Forschung und Aussprache, Jg. 1, s. 331–354 (1927)
• "Die Wende der Philosophie" (1930)
• Fragen der Ethik (1930)
• "Gibt es ein Materiales Apriori?" (1930)
• "Positivismus und Realismus" (1932)
• "Über das Fundament der Erkenntnis" (1934)
• Gesammelte Aufsätze 1926–1936 (1938)
• Die Probleme der Philosophie in ihrem Zusammenhang (1986) luentomuistiinpanot
• Moritz Schlick Gesamtausgabe (2006) I/1, I/2, I/3, I/5, I/6

Englanniksi

• ”The Future of Philosophy” (1930)
• Form and Content: An Introduction to Philosophical Thinking (1932)
• ”Facts and Propositions” (1935)
• ”Unanswerable Questions?” (1935)
• ”Meaning and Verification” (1936)

Suomennettuja artikkeleita

• Schlick, Moritz: Filosofian käänne. (Suomentanut Tapani Kilpeläinen.) Niin & näin, 2014, nro 1, s. 26–30. Artikkelin verkkoversio.
• Schlick, Moritz: ”Positivismi ja realismi”, Ajattelu, kieli, merkitys: Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, s. 70–94. Toimittanut Panu Raatikainen. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Edmonds, David: The Murder of Professor Schlick: The Rise and Fall of the Vienna Circle. Princeton University Press, 2020. ISBN 978-0-6911-6490-8.
• Haaparanta, Leila: Millainen on filosofinen ongelma? Niin & näin, 1999, nro 4, s. 3–6. Artikkelin verkkoversio.
• Hirvonen, Ilmari: Moritz Schlickin empiirinen realismi. Ajatus, 2019, 76. vsk, s. 125–167. Artikkelin verkkoversio.
• Manninen, Juha: Eino Kaila ja tie Wienin piiriin. Tieteessä tapahtuu, 2002, 20. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
• Manninen, Juha: Realisti Wienin piirin väittelyissä. Tieteessä tapahtuu, 2002, 20. vsk, nro 7, s. 40–52. Artikkelin verkkoversio.
• Manninen, Juha: Wien, Cambridge, Königsberg: Filosofisia tapahtumia 1929–1930. Tieteessä tapahtuu, 2004, 22. vsk, nro 4, s. 17–26. Artikkelin verkkoversio.
• Niiniluoto, Ilkka & Koskinen, Heikki J. (toim.): Wienin piiri. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-866-4.
• Raatikainen, Panu: Looginen positivismi, Wienin piiri ja Moritz Schlick. Niin & näin, 2014, nro 1, s. 31–34. Artikkelin verkkoversio.
• Sintonen, Matti: ”Empirismi ja positivismi”, Nykyajan filosofia, s. 45–109. Toimittaneet Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26207-2.

Aiheesta muualla

• Manninen, Juha: ”Ennen Wienin piiriä: Moritz Schlick, Hans Reichenbach ja Eino Kaila” Järjen todellisuus: Juhlakirja Markku Mäelle, Osa 2.
• Raatikainen, Panu: ”Looginen positivismi ja Wienin piiri” LOGOS – ensyklopedia. Arkistoitu 14.4.2020. Viitattu 18.4.2020.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moritz Schlick Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Japani Tšekki Australia Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii MathSciNet Mathematics Genealogy Project zbMATH Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut Europeana SNAC IdRef