Moskovan ja koko Venäjän patriarkka
Nykymaailmassa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka on ottanut tärkeän roolin julkisessa keskustelussa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Moskovan ja koko Venäjän patriarkka:n eri puolia sen historiasta sen seurauksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen ja harkitun analyysin avulla sen on tarkoitus tarjota kattava näkemys Moskovan ja koko Venäjän patriarkka:stä, jotta aiheeseen saadaan syvempää ja rikastuttavaa ymmärrystä.
| Moskovan ja koko Venäjän patriarkka | |
|---|---|
 Patriarkka Kirillin vaakuna |
|
 |
|
|
Nykyinen
|
|
|
1. helmikuuta 2009 lähtien
|
|
| Puhuttelu | Teidän pyhyytenne |
| Virka-asunto | Danilovin luostari |
| Nimittäjä | Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä synodi |
| Kauden pituus | elinikäinen |
| Perustettu | 1589 |
| Ensimmäinen | pyhä Job Moskovalainen |
| Kotisivut | http://www.patriarchia.ru |
Moskovan ja koko Venäjän patriarkka (venäjäksi Патриарх Московский и всея Руси, Patriarh Moskovski i vseja Rusi) on Venäjän ortodoksisen kirkon päämies ja hengellinen johtaja. Hän toimii automaattisesti myös Moskovan piispana.
Historia
Tsaari Ivana Julma katsoi, että Konstantinopolin kukistuttua Moskovaan tarvittiin oma patriarkka. Lisäksi hän oli jo aikaisemmin ottanut arvonimekseen "keisari", jolla hän korosti Moskovaa kolmantena Roomana. Konstantinopolin patriarkka Jeremia II:n hyväksymänä Moskovan ja koko Venäjän patriarkan virka perustettiin, ja ensimmäisenä virkaan astui Job Moskovalainen 26. tammikuuta 1589.
Pietari Suuren aikana patriarkan virka lakkautettiin. Vuosina 1721–1917 patriarkan sijaan ylintä päätösvaltaa käytti Pyhä synodi, joka koostui metropoliitoista ja piispoista ympäri Venäjää. Nämä palvelivat joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Moskovan ja koko Venäjän patriarkan virka palautettiin vuonna 1917 pidetyssä kirkolliskokouksessa.. Neuvostoliitto lakkautti viran uudelleen, mutta perui päätöksensä myöhemmin. Uudeksi patriarkaksi valittiin Sergei, joka valittiin jo 1920-luvulla, mutta virkaanastujaisia juhlittiin vasta vuonna 1943.
Nykyinen patriarkka on Kirill, joka aloitti virassa 1. helmikuuta 2009. Patriarkan valinta oli poikkeuksellisen avoin ja media keskusteli kiivaasti useammasta patriarkkaehdokkaasta..
Virka nykyään
Patriarkan tärkein jokapäiväinen tehtävä on toimi Venäjän ortodoksisen kirkon synodin puheenjohtajana. Patriarkan virka on elinikäinen, mutta synodi voi erottaa patriarkan tai myöntää tälle eläkkeen 2⁄3 enemmistöllä. Venäjän ortodoksisen kirkon vuonna 2017 antaman asetuksen mukaan patriarkaksi valittavan henkilön tulee:
- olla piispa Venäjän ortodoksisessa kirkossa
- pitää hallussaan korkeampaa kirkollista tutkintoa, minkä lisäksi häneltä vaaditaan kokemusta hiippakunnan hallinnosta sekä ansioitunutta suoritumista tehtävästään
- nauttia papiston ja mallikoiden luottamusta sekä olla hyvän henkilön maineessa
- "hänen on nautittava myös ulkopuolisten arvostusta, jottei hänestä puhuttaisi pahaa ja jottei hän lankeasi Paholaisen virittämään ansaan" (1. Tim. 3:7)
- olla vähintään 40-vuotias
Vuodesta 1988 lähtien patriarkan virka-asuntona on toiminut Danilovin luostari Moskovassa, joka toimii samalla koko Venäjän ortodoksisen kirkon päämajana.
Lähteet
- ↑ a b Глава IV. Патриарх Московский и всея Руси Патриархия.ru. 2.12.2017. Viitattu 1.5.2021. (venäjäksi)
- ↑ Pyhä Job, Venäjän ensimmäinen patriarkka Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ United States Bureau of the Census: Religious Bodies: 1936. Norman Ross Publishing, 1941. ISBN 978-0-88354-686-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2021). en
- ↑ Митрополит Сергий избран патриархом Московским и всея Руси Президентская библиотека. 2021. Viitattu 1.5.2021. (venäjäksi)
- ↑ His Holiness Patriarch Kirill of Moscow and All Russia The Russian Orthodox Church. Department for External Church Relations.. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Danilov Monastery Lonely Planet. 2021. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)