Nykymaailmassa Mulgin kieli on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Olipa kyse akateemisella, ammatillisella tai henkilökohtaisella alalla, Mulgin kieli:stä on tullut olennainen ja ajankohtainen aihe. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Mulgin kieli on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Mulgin kieli:een liittyviä näkökohtia sen historiallisesta taustasta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Lisäksi keskustelemme seurauksista ja haasteista, joita Mulgin kieli edustaa eri yhteyksissä, sekä mahdollisia ratkaisuja ja lähestymistapoja niiden ratkaisemiseksi. Liity kanssamme tälle kiertueelle Mulgin kieli:n kiehtovassa maailmassa!
Mulgi | |
---|---|
Eteläviron kielialue kartalla. Mulgi on merkattu keltaisella. |
|
Oma nimi | mulgi kiil´ |
Tiedot | |
Alue | Mulgimaa |
Puhujia | 9 698 (v. 2011) |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
Itämerensuomalaiset kielet Eteläviron kielet |
Mulgin murre tai mulgin kieli (mulgiksi ja muilla eteläviron kielillä mulgi kiil´) on võron eli eteläviron tai viron murre tai oma kielensä Etelä-Virossa, jota puhuvat mulgit. Viron vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan mulgin puhujia oli 9 698.
ERR Vikerraadio on lähettänyt vuodesta 2005 lähtien mulginkielisiä uutisia viikoittain. Vuonna 2007 julkastun tutkimuksen mukaan 10 prosenttia mulgeista katsoo, että mulgia pitäisi käyttää kouluopetuksessa.
Mulgin kulttuurillinen instituutti (vir. Mulgi Kultuuri Instituut) on vuodesta 2008 lähtien julkaissut mulginkielistä sanomalehteä Üitsainus Mulgimaa. Aluksi lehteä julkaistiin neljästi vuodessa kahdeksansivuisena. Vuodesta 2020 alkaen lähteä on julkaistu kuukausittain nelisivuisena.
|