Tässä artikkelissa Narsissit:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja analysoidaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa. Tarkastellaan useita Narsissit:een liittyviä näkökohtia sekä sen sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Artikkelin aikana esitellään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia, joiden tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Narsissit:stä. Lisäksi tutkitaan mahdollisia ratkaisuja ja aloitteita Narsissit:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi, jotta voidaan kannustaa vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta.
Narsissit | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Asparagales |
Heimo: | Narsissikasvit Amaryllidaceae |
Alaheimo: | Amaryllidoideae |
Suku: |
Narsissit Narcissus L. |
Katso myös | |
Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).
Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.
Luonnonvaraisia narsisseja:
Risteymiä: