Narsissit

Tässä artikkelissa Narsissit:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja analysoidaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa. Tarkastellaan useita Narsissit:een liittyviä näkökohtia sekä sen sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Artikkelin aikana esitellään erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia, joiden tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Narsissit:stä. Lisäksi tutkitaan mahdollisia ratkaisuja ja aloitteita Narsissit:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi, jotta voidaan kannustaa vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta.

Narsissit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Narsissikasvit Amaryllidaceae
Alaheimo: Amaryllidoideae
Suku: Narsissit Narcissus
L.
Katso myös

  Narsissit Wikispeciesissä
  Narsissit Commonsissa

Valkonarsissi (Narcissus poëticus)

Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).

Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.

Lajeja

Luonnonvaraisia narsisseja:

Risteymiä:

  • tähtinarsissi (Narcissus × incomparabilis) – valko- ja keltanarsissin risteymä.
  • vihkotasetti (Narcissus × medioluteus) – valkonarsissin ja sarjatasetin risteymä.
  • kihlanarsissi (Narcissus × cyclazetta) – syklaaminarsissin ja sarjatasetin risteymä.

Puutarhalajikkeita

Lähteet

  • Hay, Roy & Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit, s. 467–468. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07457-8.
  • Schauer, Thomas & Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja, s. 138. suomeksi toim. Arto Kurtto. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-3886-9.

Viitteet

  1. Lubbe, A., Pomahacová, B., Choi, Y. H. & Verpoorte, R.: Analysis of metabolic variation and galanthamine content in Narcissus bulbs by 1H NMR Phytochemical Analysis. tammikuu 2010. National Institutes of Health. Viitattu 2.8.2011. (englanniksi)
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

Aiheesta muualla