Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Neogeenikausi:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme kattavaan analyysiin, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat näkökohdat. Olipa Neogeenikausi henkilö, historiallinen tapahtuma, sosiaalinen ilmiö tai mikä tahansa muu kiinnostava aihe, tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, joka tyydyttää lukijoidemme uteliaisuuden. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka ovat ominaisia Neogeenikausi:lle, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen nykyisessä panoraamassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Neogeenikausi herättää laajaa kiinnostusta, ja siksi ehdotamme syvällistä ja paljastavaa ilmettä, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.
Neogeenikauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
Kvartääri | pleistoseeni | Gela | nuorempi | |
Neogeeni | plioseeni | Piacenza | 2,588–3,600 | |
Zancla | 3,600–5,333 | |||
mioseeni | Messina | 5,333–7,246 | ||
Tortona | 7,246–11,62 | |||
Serravalle | 11,62–13,82 | |||
Langhe | 13,82–15,97 | |||
Burdigala | 15,97–20,44 | |||
Akvitania | 20,44–23,03 | |||
Paleogeeni | oligoseeni | Khatt | vanhempi | |
Neogeenikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013. |
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten. Kautta edelsi paleogeenikausi ja sen jälkeen alkoi nykyinen kvartäärikausi. Neogeenikausi jaetaan mioseeniin ja plioseeniin, jotka jaetaan vielä pienempiin vaiheisiin.
Nisäkäslajisto kehittyi neogeenikaudella kohti nykyistä ja apinat kohti ihmistä. Ilmasto viileni ja kuivui. Ruohotasangot laajenivat ja aavikot kasvoivat ajoittain. Ilmastossa esiintyi välillä kosteampia kausia. Alankomaissa vallitsi yli kymmenen miljoonaa vuotta sitten mioseenin alkupuolella lämmin, subtrooppinen ilmasto, joka alkoi myöhemmin viiletä sekä muuttua epävakaaksi heilahtelemalla entistä nopeammin ja rajummin. Alankomaissa esiintyi vielä neogeenikauden lopussa plioseenin aikana kaksi muutaman sadantuhannen vuoden jaksoa, joiden aikana ilmasto oli parhaimmillaan lähes subtrooppinen. Kauden lopussa ja kvartäärikauden alkaessa tapahtui huomattava ilmaston jäähtyminen.
Neogeenikausi käsittää entisen tertiäärikauden kaksi epookkia, mioseenin ja plioseenin. Neogeenikauden määritelmästä käytiin väittelyä geologien kesken 2000-luvun alussa. Kauden katsottiin välillä sisältävän myös kvartäärikauden pleistoseeni- ja holoseeni-epookkeineen. Nykyinen määritelmä vahvistettiin vuonna 2009.
Neogeenikautta on kutsuttu myös ”nuoreksi tertiääriksi”. Kaudelle oli tyypillistä eläinkunnan kehittyminen kohti nykyistä muotoaan. Kehitys jakautui lukuisiin välivaiheisiin, joista mahdollisesti tunnetuin on Euroopassa vaikuttanut Villafranca-vaihe. Ilmaston viileneminen alkoi näkyä neogeenikauden aikana selvästi Euroopassa, josta trooppiset eläinlajit vetäytyivät pois. Amerikat yhdistyivät mannerliikuntojen myötä plioseenin loppupuolella Panamankannaksen avulla.
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) |
eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) |
paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
|