Neusiedler Seen kansallispuisto
Nykymaailmassa Neusiedler Seen kansallispuisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Neusiedler Seen kansallispuisto on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla yhteiskunnallisista vaikutuksistaan teknologiaan. Olipa kyse historiallisesta, taloudellisesta, tieteellisestä tai kulttuurisesta näkökulmasta, Neusiedler Seen kansallispuisto on ollut alan asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Neusiedler Seen kansallispuisto:n tärkeyttä ja sitä, miten se on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme.
Näkymä kansallispuistosta Podersdorfin eteläpuolelta
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki |
Rust |
| Pinta-ala |
| Nimi alkuperäiskielellä |
National Park Neusiedler See-Seewinkel |
|---|---|
| Tyyppi |
national park (käännä suomeksi) |
| Perustettu |
Neusiedler Seen kansallispuisto sijaitsee Burgenlandin osavaltiossa Itävallan itäosassa, Neusiedlerjärven itä- ja eteläpuolella. Puisto perustettiin 1993, ja se muodostaa yhteisen kokonaisuuden v. 1991 perustetun unkarilaisen Fertő-Hanságin kansallispuiston kanssa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto tunnusti puiston 1994, ja se liitettiin 2001 osaksi Unescon maailmanperintökohteiden luetteloa Euroopassa.
Luonto
Neusiedlerjärven seutu on vaihtelevien luonnonympäristöjen tilkkutäkkiä Alppien itäisimpien vuorten ja Kisalföldin tasangon välissä. Näitä ovat mm. kosteikot, laidunmaat, niityt, hiekkaiset aroalueet, ja emäksiset suolajärvet. Tämän takia alueesta on tullut Alppien, pustan, Välimeren ja pohjoisen Euroopan eläin- ja kasvilajien kohtauspaikka.
Puiston alueesta on 43% ruovikkoa, 30% niittyjä ja laidunmaita, ja 27% järviä ja lampia.
Eläimistö
Kansallispuiston alueella pesii tai sen kautta muuttaa runsaasti lintuja. Näitä ovat mm. haikarat, kapustahaikarat, erilaiset kahlaajat, isotrapit, kurmitsat, mustajalkatyllit, merikotkat, meri- ja tundrahanhet, sekä mehiläissyöjät. Alueella tavataan myös vanhoja kotieläinrotuja, kuten Unkarin harmaita nautoja, valkoisia Barockesel-aaseja, sekä vesipuhveleita.
Kasvillisuus
Neusiedler Seen kansallispuiston alueella kasvaa runsaasti suolakkokasveja, kuivan ruohoaron lajeja, ja kämmeköitä. Näitä ovat esimerkiksi ruusuorakko (Ononis spinosa), ruusukekalkkikämmekkä, lehtosalvia, meriasteri ja purppuratulikukka. Neusiedlerjärven laajat ruovikot muodostavat Euroopan toiseksi suurimman yhtenäisen ruokoalueen.
Ilmasto
Neusiedlerjärven alueen ilmasto on puolimantereinen ja poikkeaa selvästi muusta Itävallasta. Lämpötilat voivat vaihdella kesän 40°C:sta talven -20°C:een, ja vuotuinen sademäärä on vain noin 600 mm. Seutu on Itävallan lämpimintä; vuoden keskilämpötila on n. 10 °C, ja kesäisin on keskimäärin 61 hellepäivää, jolloin lämpötila on vähintään 25 °C.
Järven itärannat ovat tuulisimpia sisämaa-alueita Euroopassa. Tasaisesti puhaltavan luoteistuulen ohella kuivat ja puuskaiset kaakkoistuulet ovat yleisiä, ja kevät on tuulisin vuodenaika. Neusiedlerjärven rannoilla on ollut runsaasti tuulimyllyjä, joista vain yksi, Podersdorf am Seen kylässä, on suojeltu ja restauroitu v. 2001.
