Nina Åström

Aihe Nina Åström on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Vuosien varrella Nina Åström on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion, ja se on luonut laajan kirjon mielipiteitä ja näkökulmia. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Nina Åström:llä on ollut merkittävä rooli useilla aloilla ja se on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nina Åström:n historiaa, vaikutuksia ja tulevia vaikutuksia ja tarjoamme kattavan ja oivaltavan katsauksen tähän ratkaisevaan aiheeseen.

Nina Åstrom (2016).

Nina Susann Åström (s. 1962 Kokkola) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä. Åström edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 2000 kappaleellaan "A Little Bit".

Musiikkiura

Åström aloitti säännöllisen esiintymisen 1980-luvun lopulla. Hänen ensimmäinen levyjulkaisunsa oli Person 2 Person (1992). Åström osallistui vuonna 1992 Hollannissa järjestettyyn eurooppalaisten kristittyjen taiteilijoiden seminaariin. Sieltä hänet pyydettiin vierailijaksi hollantilaiseen tv-ohjelmaan. Ohjelman tuottaja Gerrit aan't Goor tarjoutui hänen managerikseen. Aan't Goor toimi myös Åströmin säveltämien laulujen pääsanoittajana vuoteen 2003. Åströmin pop/folk-tyylinen musiikki on saanut vaikutteita muun muassa James Taylorilta, The Carpentersilta, Stevie Wonderilta ja Jennifer Warnesilta.lähde?

Åström on työskennellyt 30 maassa. Vuonna 2001 Ilkka Puhakka ja Reijo ”Klinu” Loikkanen pyysivät häntä mukaansa konsertoimaan Venäjän vankiloihin. Sittemmin Åström on tehnyt säännöllisesti konserttikiertueita vankiloihin ja huumeparantoloihin varsinkin entisen Neuvostoliiton maissa. Kotikaupungissaan Kokkolassa Nina Åström on toiminut Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä.

Vuonna 2007 julkaistu Landscape of My Soul -levy oli kriitikoiden ja fanien mielestä Åströmin siihenastisen uran paras. Hän toimi itse levyn tuottajana ja vastasi myös lähes kaikista levyn sanoituksista. Vuonna 2010 julkaistulla The Way We Are -levyllä lähes kaikki lauluntekstit ovat Åströmin käsialaa. Kyseinen levy äänitettiin Lontoossa. Vuonna 2012 julkaistiin Åströmin suomenkielinen levy nimeltään Avoin taivas (Aikamedia). Levyn kappaleet on sanoittanut Hilja Aaltonen ja valtaosin säveltänyt Hannu Huhtala. Levy myi seuraavana vuonna kultaa. Vuonna 2014 ilmestyivät Minun aarteeni ja Joulun kuningas. Valtaosin Åströmin omia sävellyksiä sisältävä Takaisin kotiin ilmestyi 2016, tuottajina Markus Vainiomäki ja Mikael Bergholm.

Muusikot, joiden kanssa Åström on työskennellyt Suomessa pitkään, ovat Kaarle Mannila (lyömäsoittimet, laulu) ja Kimmo Suomela (kitarat). Åströmin nykyinen manageri ja lyömäsoittaja Jim Hakola tuli mukaan tiimiin 2014.

Åström pitää seminaareja ja antaa yksilövalmennusta sekä Suomessa että muissa maissa kristittynä artistina ja viestijänä toimimisesta.

Yksityiselämä

Åström on syntynyt Kokkolassa länsirannikolla sijaitsevassa Öjassa. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1981 Kokkolassa ja filosofian maisteriksi vuonna 1986 Turun yliopistosta (englantilainen ja pohjoismainen filologia). Hän on naimisissa Benni Åströmin kanssa, ja heillä on kaksostyttäret.

Diskografia

  • Person 2 Person (1992)
  • A Matter of Time (1993)
  • Moods (1995)
  • A Friend (1999)
  • A Little Bit of Love (2000)
  • Vierelle jäät (suom. versio albumista A Friend) (2000)
  • Merry Christmas Jesus (2001)
  • Real Life (2003)
  • Landscape of My Soul (2007)
  • The Way We Are (2010)
  • Avoin taivas (2012)
  • Minun aarteeni (2014)
  • Joulun Kuningas (2014)
  • Takaisin kotiin (2016)
  • Rauhaa ja rohkeutta (2018), josta engl. Peace and Courage ja ruots. Frid och Modighet (2019)

Lisäksi lukuisia kappaleita on julkaistu erilaisilla projekti- ja kokoelmalevyillä.

Lähteet

  • Sana-lehti 13-14, 2012
  • Hufvudstadsbladet 10.2.2010

Viitteet

  1. a b c Euroviisuedustaja Nina Åström konsertoi Mäntsälässä Mäntsälän Uutiset. Viitattu 25.12.2018.
  2. Taru Väänänen: Viisuestradi vaihtui vankiloihin. Karjalainen, 13.8.2019, s. B4.
  3. Nina Åström palaa uudella levyllä omiin lauluihinsa www.ristinvoitto.fi. Viitattu 25.12.2018.

Aiheesta muualla