Nobelin talo

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Nobelin talo:tä ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme kattavaan analyysiin Nobelin talo:stä ja sen merkityksestä elämän eri osa-alueilla. Tulemme selvittämään, kuinka Nobelin talo on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on jättänyt jälkensä historiaan. Lisäksi tutkimme, kuinka Nobelin talo on muuttanut ihmisten vuorovaikutustapaa ja suhtautumista toisiinsa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan Nobelin talo:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan Nobelin talo:n kiehtovaan maailmaan!

Ensimmäinen Suomessa kuvattu dagerrotyyppi. Kuvassa Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Kuvan otti Henrik Cajander 3. marraskuuta 1842.

Nobelin talo oli Turussa Uudenmaankadun ja Vähä-Hämeenkadun kulmassa Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut kaksikerroksinen empiretyylinen kivitalo, joka rakennettiin vuosina 1837–1838. Talo sai nimensä sen suunnitelleen ruotsalaisen arkkitehti Immanuel Nobelin mukaan. Immanuel Nobel oli kemisti Alfred Nobelin isä. Nobelin talo tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisen valokuvan kohteena, kun Turun piirilääkärinä toiminut Henrik Cajander otti siitä dagerrotypian 3. marraskuuta 1842.

Nobelin talo purettiin kesällä 1962 Uudenmaankadun levennyksen tieltä. Purkamista edelsi kova kiista kun muun muassa maakuntamuseon johtaja C. J. Gardberg, kaupungin asemakaava-arkkitehti Pekka Sivula, Turun kaupungin museolautakunta ja talon silloinen omistaja vastustivat purkamista. Talon purkamista kannattaneiden kaupunginarkkitehti A. S. Sandelinin ja I apulaiskaupunginarkkitehti P. Salmisen mukaan talo oli menettänyt rakennustaiteellista arvoaan lisäys- ja muutostöiden takia, poikkesi liikaa ympäristöstään ja haittasi liikennejärjestelyjä. Turun kaupunginhallitus päätti talon purkamisesta 25. heinäkuuta 1961.

Lähteet

Katso myös

  • Turun tauti, vanhojen rakennusten purkaminen Turussa 1960–1970-luvuilla

Aiheesta muualla