Notre-Damen katedraali

Nykymaailmassa Notre-Damen katedraali:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Johtuipa historiallisesta vaikutuksestaan, merkityksellisyydestään nyky-yhteiskunnassa tai vaikutuksestaan ​​eri alueilla, Notre-Damen katedraali on vanginnut niin akateemikkojen, ammattilaisten kuin amatöörienkin huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Alkuperäistään sen rooliin nykymaailmassa Notre-Damen katedraali on aihe, joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti ja kriittisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja seuraukset.

Tämä artikkeli käsittelee katedraalia Pariisissa. Saman nimisistä katedraaleista muualla katso Notre Damen katedraali.
Notre-Damen katedraali
Notre Damen eteläfasaadi vuonna 2017, kaksi vuotta ennen tulipaloa.
Notre Damen eteläfasaadi vuonna 2017, kaksi vuotta ennen tulipaloa.
Perustiedot
Sijainti Pariisi, Ranska
Koordinaatit 48°51′10.8″N, 2°20′59.28″E
Rakennustyyppi kirkko
Uskonnollinen käyttö katolisuus
Arkkitehtuuri
Rakennustöiden alkaminen 1163
Valmistumisvuosi 1345

Notre-Damen katedraali (ransk. cathédrale Notre-Dame de Paris suom. Meidän Rouvamme tai Valtiattaremme, mikä tarkoittaa Neitsyt Mariaa) sijaitsee Pariisin keskustassa, Seinejoen Île de la Citén saarella. Katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1163, ja se valmistui 1345. Useat muutkin Ranskan katedraalit ja kirkot on nimetty samalla Notre-Dame-nimellä. Katedraali kärsi suuria vahinkoja 15. huhtikuuta 2019 sen kattorakenteissa syttyneessä tulipalossa.

Arkkitehtuuri

Notre-Dame on suuri, viisilaivainen katedraali. Sen sisätiloilla on pituutta 130 metriä, leveyttä 48 metriä ja korkeus lattiasta kattoon on 35 metriä. Kaksi suurta länsitornia, joissa sijaitsevat kookkaat kellot, rakennettiin vuosina 1210–1250. Tornien korkeus on 68 metriä. Katedraaliin lisättiin 1200-luvulla kolme suurta pyöreää ruusuikkunaa. Ikkunat ovat halkaisijaltaan 13 metriä. Yksi niistä sijaitsee länsipäässä tornien välissä ja muut kaksi eteläisen ja pohjoisen poikkilaivan julkisivussa. Notre-Damen sisä- ja ulkopuolisten patsaiden ja symboliaiheiden lisäksi kirkkoa koristavat monet kohokuvat ja gotiikalle tyypilliset lasimaalaukset ja oviin taotut kuvat.lähde?

Historia

Pariisin Notre-Dame rakennettiin kahden vanhan kirkon raunioille. Varhaisgoottilaista tyyliä edustavan katedraalin rakennutti Pariisin silloinen piispa Maurice de Sully. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1163 ja saatiin valmiiksi 1300-luvun alkupuolella. Alun perin samalla paikalla oli ollut Rooman valtakunnan aikainen temppeli. Notre-Dame on vaurioitunut useita kertoja. Katedraali kunnostettiin vuosina 1845–1864 ranskalaisen arkkitehdin Viollet-le-Ducin suunnitelmien mukaan.

Notre-Dame on ollut suosittu matkailukohde. Sisäänpääsy katedraaliin on maksuton, mutta näköalakierros, jolla pääsee ihailemaan Pariisia kellotornista, on maksullinen. Kierrokselle voi joutua jonottamaan useita tunteja. Kierroksella ei ole opastusta. Katedraalissa vierailee vuosittain 14 miljoonaa matkailijaa. Toistaiseksi kirkko on suljettu vuoden 2019 tulipalon jälkeisten korjausten vuoksi. Se on tarkoitus avata 2024.

Kirkko on tullut tunnetuksi myös Victor Hugon kirjasta Pariisin Notre-Dame, jonka pohjalta on tehty elokuvia.

Vuoden 2019 tulipalo

Notre-Damen katedraalissa oli tuhoisa tulipalo 15. huhtikuuta 2019. Sen seurauksena katedraalin keskitorni ja katto romahtivat.

Urut ja urkurit

Pariisin Notre-Damen urut ovat Ranskan suurimmat 115 äänikerrallaan, joista vanhimmat ovat vuodelta 1788. Ensimmäiset urut vuodelta 1330 sijoitettiin linnunpesään päälaivan korkean ikkunan alle. Vuonna 1403 tulivat uudet urut, ja ne sijoitettiin kapeaan holviin länsipäätyyn, mutta myös vanhat urut jäivät käyttöön. Urkujen suuri kunnostustyö alkoi vuonna 1473 ja kesti noin 50 vuotta. Vuonna 1609 poistettiin pedaalikoskettimisto, jotta saatiin tilaa toiselle sormiolle. Soittimessa oli noin 2 000 pilliä, ja niistä muodostuivat pleno, huilukuoro ja kielipleno. Kolmas sormio lisättiin 1620 ja neljäs 1672. Vuonna 1730 tilattiin jälleen urut. Työn sai François Thierry. Näiden urkujen Ludvig XV:n aikainen fasadi on edelleen näkyvillä, ja se peittää osittain länsipäädyn ruusuikkunan. François-Henri Clicquot teki 1783 laajennuksia. Katedraalin korjauksen yhteydessä valmistuivat vuonna 1868 Aristide Cavaillé-Collin uudistamat sinfoniset urut. Äänikertojen määrässä ne hävisivät Saint-Sulpicen uruille. Arkkitehti Viollet-le-Duc määräsi positiivin poistettavaksi, mutta muilta osin fasadi säilytettiin. Vuonna 1904 tehtiin jälleen restaurointi. Ilmanpuhallin sähköistettiin 1924. Urut saivat tietokoneohjauksen 1990. Vuonna 2014 urkukonsoli vaihdettiin uuteen ja urkuja laajennettiin. Suomalaisista Notre-Damessa ovat konsertoineet muun muassa Erkki Forss vuonna 1975, Matti Pesonen vuonna 2003, Harri Viitanen vuonna 2003, Santeri Siimes vuonna 2009 ja Pétur Sakari vuonna 2017. Kalevi Kiviniemi on konsertoinut Notre-Damessa useaan otteeseen.lähde?

Tunnetuimmat pääurkurit ovat olleet:lähde?

  • Louis-Claude Daquin (1755–1772)
  • Claude Balbastre (1760–1793)
  • Louis Vierne (1900–1937)
  • Léonce de Saint-Martin (1937–1954)
  • Pierre Cochereau (1954–1984)

Cochereaun kuoltua vuonna 1984 nimitettiin neljä urkuria:lähde?

Urkujen dispositio vuodesta 2014:

Pedale Resoinnance (2014) Grand Orgue (I) Positif (II)
Principal 32' Bourdon 16' Violon-Basse 16' Montre 16'
Contrebasse 16' Principal 8' Bourdon 16' Bourdon 16'
Soubasse 16' Bourdon 8' Montre 8' Salicional 8'
Quinte 10 2/3 Prestant 4' Bourdon 8' Flûte harmonique 8'
Flûte 8' Flûte 4' Flûte harmonique 8' Bourdon 8'
Violoncelle 8' Tierce 3 1/5' Viole de Gambe 8' Unda Maris 8'
Tierce 6 2/5' Nazard 2 2/3' Prestant 4' Prestant 4'
Quinte 5 1/3' Onzième Octave 4' Flûte douce 4'
Septième 4 4/7' Neuvième 3 1/9' Doublette 2' Nazard 2 2/3'
Octave 4' Flûte 2' Fourniture harmonique II-V rgs Doublette 2'
Contre-Bombarde 32' Tierce 1 3/5' Cymbale harmonique II-V rgs Tierce 1 3/5'
Bombarde 16' Larigot 1 1/3' Bombarde 16' (au C1) Fourniture V rangs
Basson 16' Flageolet 1' Trompette 8' Cymbale V rangs
Trompette 8' Fourniture III rangs Clairon 4' Clarinette basse 16'
Basson 8' Cymbale III rangs Cromorne 8'
Clairon 4' Voix humaine 8' chamades GO : Clarinette aiguë 4
Basson 16' Trompette 8'
Basson 8' Clairon 4'
Chimes
Récit (III) Solo (IV) Grand Choeur (V)
Quintaton 16' Bourdon 32' Principal 8'
Diapason 8' Principal 16' Bourdon 8' (a)
Viole de Gambe 8' Montre 8' Prestant 4' (b)
Voix céleste 8' Flûte harmonique 8' Nazard 2 2/3' (c)
Flûte traversière 8' Quinte 5 1/3' Doublette 2' (d)
Bourdon céleste 8' Prestant 4' Tierce 1 3/5' (e)
Octave 4' Tierce 3 1/5' Septième 1 1/7'
Flûte octaviante 4' Nazard 2 2/3' Piccolo 1'
Quinte 2 2/3' Septième 2 2/7' Plein jeu III-V rgs
Octavin 2' Doublette 2' Tuba Magna 16'
Bombarde 16' Cornet II-V rgs Trompette 8'
Trompette 8' Fourniture II rgs (32') Clairon 4'
Clairon 4' Fourniture V rgs (16') Cornet (appel des jeux a,b,c,d,e)
Basson-Hautbois 8' Cymbale V rgs
Clarinette 8' Cromorne 8'
Voix humaine 8'
Récit classique (1788) :
Cornet (à partir du 2ème fa)
Hautbois 8'
chamades Récit :
Basse Chamade 8'
Dessus Chamade 8'
Chamade 4'
Chamade Régale 8

Katso myös

Lähteet

  1. Notre-Damen katedraali, Kotus 17.4.2019, viitattu 22.4.2019
  2. a b c d e Lonely Planet: Cathédrale de Notre Dame de Paris (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.1.2013. (Arkistoitu artikkeli) (englanniksi)
  3. Annastiina Heikkilä: Tulipalon runteleman Notre Damen korjaus pääsi vihdoin vauhtiin vaikeuksien jälkeen 7.8.2022. Yle.fi, uutiset. Viitattu 9.1.2023.
  4. Miikka Kaskinen: Tällainen on pahasti vaurioitunut Notre Dame – Victor Hugon romaani pelasti katedraalin jo 1800-luvulla Yle.fi, uutiset. 15.4.2019. Viitattu 22.4.2019.
  5. Important incendie en cours dans la cathédrale Notre-Dame de Paris Le Monde. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019. (ranskaksi)
  6. Orgues Quoirin: Console Notre-Dame de Paris atelier-quoirin.com. Viitattu 9.8.2022. (englanniksi) (ranskaksi)

Aiheesta muualla