Nunna
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Nunna:tä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Nunna on viime vuosina noussut suuren kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina ammattialalla. Kun etenemme tämän artikkelin läpi, aiomme tarkastella lähemmin sitä, miten Nunna on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on elämämme eri puolille. Lisäksi keskustelemme myös Nunna:n tulevaisuudennäkymistä ja siitä, kuinka se voi edelleen muokata maailmaamme tulevina vuosina. Valmistaudu uppoutumaan Nunna:n kiehtovaan maailmaan!
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Nunna on eri uskontokuntien perinteessä nainen, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa. Nunnan miespuolinen vastine on munkki.
Nunna kristinuskossa
Nunna katolisessa kirkossa
Katolisessa traditiossa on hyvin paljon eri sääntökuntia. Yleisesti ottaen, kun henkilö menee luostariin, hän käy läpi joitakin vuosia kestävän kokelasajan, jonka jälkeen hän antaa luostarilupauksen. Benediktiinisissä sääntökunnissa lupaukset koskevat pysyvyyttä yhden tietyn luostarin jäsenenä, kuuliaisuutta luostarin johtajaa kohtaan ja elämäntapojen muutosta (mukaan lukien naimattomuutta ja köyhyyttä). Toisissa sääntökunnissa lupaukset koskevat naimattomuutta, köyhyyttä ja kuuliaisuutta.
Useimmat sääntökunnat katolisessa kirkossa ovat aktiivisia. Sisaret työskentelevät opettajina, sairaanhoitajina, sosiaalityöntekijöinä, professoreina jne. tai seurakuntien palveluksessa. Kontemplatiivisissa sääntökunnissa nunnat elävät klausuurissa, mikä tarkoittaa, että he lähtevät harvoin luostarin ulkopuolelle, mutta he voivat ottaa vastaan vieraita tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Klausuuriluostarit ovat omavaraisia ja ne ansaitsevat rahaa myymällä esimerkiksi hilloja, makeisia tai leivonnaisia tai valmistamalla kirkossa käytettäviä esineitä tai tekevät muuta sopivaa työtä, kuten alihankintatöitä.
Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan abbedissaksi vain benediktiiniluostareissa tai vanhoissa birgittalaisluostareissa, muutoin häntä sanotaan priorinnaksi eli luostarin johtajaksi.
Nunna ortodoksisessa kirkossa
Ortodoksisessa kirkossa tie nunnaksi kulkee kokelaskauden kautta. Ensin luostarielämään tutustuva nainen on kuuliaisuussisar ilman mitään vihkimyksiä. Sopivaksi katsotun ajan jälkeen kuuliaisuussisar vihitään viitankantajaksi eli niin sanotuksi puolinunnaksi. Kuuliaisuussisarta voidaan nimittää myös noviisiksi ja häntä kutsutaan puhuttelunimellä sisar (esimerkiksi sisar Anna).
Noviisikauden jälkeen seuraa vihkimys nunnaksi ja puhuttelunimenä käytetään Suomessa kirkollisen nimen yhteydessä äitiä.
Nunnaluostarin johtajaa kutsutaan igumeniaksi.
Lintulan luostari on merkittävä suomalainen ortodoksinen nunnaluostari.
Nunna buddhalaisuudessa
Buddhalaisessa perinteessä nunnat elävät munkkien tapaan selibaatissa, mutta nunnat ja munkit saattavat elää samassa luostarissa. Buddhalaisnunnien asuja on lukuisia erilaisia, mutta munkkien tapaan nunnatkin ajavat päänsä kaljuiksi.
Kuuluisia nunnia
- Äiti Teresa (katolinen nunna)
- Pyhä Maria Pariisilainen eli Äiti Maria (Skobtsova) (ortodoksinen nunna, emigrantti)
- Pyhä Birgitta
Lähteet
- Heikkilä, Tuomas: Luostarilaitos. Teoksessa: Tuomas Heikkilä & Maiju Lehmijoki-Gardner (toim.) Keskiajan kirkko, s. 52-125. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-367-7.
Viitteet
- ↑ Heikkilä 2002, s. 106
Aiheesta muualla
- Ortodoksi.net / Munkki/nunna ortodoksisessa kirkossa
- Lintulan luostarin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ortodoksi.net / Lintulan luostari
Kirjallisuutta
- Kathryn Hulme: Nunnan tarina (The Nun’s Story, 1956/1959; suomeksi 1957)