Nykyään Nuorittajoki on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Nuorittajoki:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille ympäri maailmaa. Taloudellisista vaikutuksistaan populaarikulttuuriin Nuorittajoki:stä on tullut aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nuorittajoki:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Nuorittajoki | |
---|---|
Rinnetien renkkusilta Ylikiimingin Jokikokossa |
|
Alkulähde |
Ruottisenjärvi, Pudasjärvi |
Laskupaikka |
Kiiminkijoki, Nuoritta, Oulu |
Maat | Suomi |
Pituus | 105 km |
Alkulähteen korkeus | 114,5 m |
Valuma-alue | 1 136 km² |
Nuorittajoki eli Nuorittanjoki on Kiiminkijoen pisin sivuhaara Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella. Oulussa sijaitseva osa joesta on entistä Ylikiimingin kuntaa.
Joki virtaa pääosin Hetekyläntien suuntaisena, ja yhtyy Kiiminkijokeen Oulun Jokikokossa. Joki kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km² ja järvisyys 2,2 %. Nuorittajoki alkaa Pudasjärven kunnan alueelta Ruottisenjärvestä ja virtaa länteen kohti Perämerta. Joki on kapea ja paikoin syvä, ja siinä on useita koskipaikkoja, joista tunnetuin lienee Viinikoski. Nuorittajoen sivujokia ovat Piltuanjoki ja Jaalankajoki sekä Isosta Olvasjärvestä laskeva Olvasoja.
Nuorittajoen valuma-alueesta kosteikkoja on 72 %, joten se virtaa halki soiden ja turvetuotantoalueidenkin. Joen tilaa ja humuspitoisuutta tarkkaillaankin jatkuvasti. Nuorittajokeen on istutettu taimenta sekä poikasina että aikuisina kaloina ja siinä on myös luontainen harjuskanta. Joen pyyntivahvuinen rapukanta on säilynyt 1960-luvulta, jolloin ravustus joella aloitettiin. Joen varrella sijaitsevalla Keinäsperällä rapukanta oli elinvoimainen ainakin vuoteen 1999 saakka.