Nuorittajoki

Nykyään Nuorittajoki on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Nuorittajoki:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille ympäri maailmaa. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​populaarikulttuuriin Nuorittajoki:stä on tullut aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nuorittajoki:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.

Nuorittajoki
Rinnetien renkkusilta Ylikiimingin Jokikokossa
Rinnetien renkkusilta Ylikiimingin Jokikokossa
Alkulähde Ruottisenjärvi, Pudasjärvi
65°12′43″N, 027°12′16″E
Laskupaikka Kiiminkijoki, Nuoritta, Oulu
65°04′38″N, 026°13′12″E
Maat Suomi
Pituus 105 km
Alkulähteen korkeus 114,5 m
Valuma-alue 1 136 km²

Nuorittajoki eli Nuorittanjoki on Kiiminkijoen pisin sivuhaara Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella. Oulussa sijaitseva osa joesta on entistä Ylikiimingin kuntaa.

Joen kulku

Joki virtaa pääosin Hetekyläntien suuntaisena, ja yhtyy Kiiminkijokeen Oulun Jokikokossa. Joki kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km² ja järvisyys 2,2 %. Nuorittajoki alkaa Pudasjärven kunnan alueelta Ruottisenjärvestä ja virtaa länteen kohti Perämerta. Joki on kapea ja paikoin syvä, ja siinä on useita koskipaikkoja, joista tunnetuin lienee Viinikoski. Nuorittajoen sivujokia ovat Piltuanjoki ja Jaalankajoki sekä Isosta Olvasjärvestä laskeva Olvasoja.

Ominaisuudet

Nuorittajoen valuma-alueesta kosteikkoja on 72 %, joten se virtaa halki soiden ja turvetuotantoalueidenkin. Joen tilaa ja humuspitoisuutta tarkkaillaankin jatkuvasti. Nuorittajokeen on istutettu taimenta sekä poikasina että aikuisina kaloina ja siinä on myös luontainen harjuskanta. Joen pyyntivahvuinen rapukanta on säilynyt 1960-luvulta, jolloin ravustus joella aloitettiin. Joen varrella sijaitsevalla Keinäsperällä rapukanta oli elinvoimainen ainakin vuoteen 1999 saakka.

Jokea Nuorittan kylän sillalta alavirtaan.

Lähteet

  • Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s. Raportti PDF-tiedostona(viitattu 7.8.2008)