Tänään puhumme Ob:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Ob on aihe, joka on herättänyt paljon kiistoja ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, koska sillä on suuri vaikutus elämäämme. Teknologian ja globalisaation myötä Ob:stä on tullut ajankohtainen aihe kaikilla alueilla politiikasta popkulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Ob:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme sekä sitä, miten se muokkaa maailmaa, jossa elämme.
Ob | |
---|---|
Obin valuma-alue |
|
Alkulähde | Altain vuoristo |
Laskupaikka | Obinlahti, Karanmeri |
Maat | Venäjä |
Pituus | 3 650 km, Ob–Irtyš 5 410 km |
Virtaama | 12 500 m³/s |
Valuma-alue | 2 930 000 km² |
Ob (ven. Обь, hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista. Ob alkaa Altailta ja laskee Pohjoiseen jäämereen, jossa Karanmeren Obinlahti muodostaa Objoen noin 800 kilometrin pituisen estuaarin. Kun joen alkukohdaksi katsotaan Bija- ja Katunjokien yhtymäkohta, sen pituus on 3 650 kilometriä.
Obin suurin sivujoki on vasemmalta laskeva Irtyš, joka on itse asiassa pidempi kuin Ob. Irtysin latvoilta laskien joen suurin pituus on 5 410 kilometriä. Muita merkittäviä sivujokia ovat Tom, Tšulym, Ket, Tym, Vah, Vasjugan, Tobol ja Sosva.
Obin varrella olevia kaupunkeja: Barnaul, Novosibirsk, Kolpaševo, Nižnevartovsk, Surgut, Hanti-Mansijsk, Berjozovo, Labytnangi ja Salehard.