Omega SA

Nykymaailmassa Omega SA on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Omega SA:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe yhteiskuntaan, kulttuuriin tai politiikkaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Sen vaikutus ulottuu kaikille elämän osa-alueille synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja jatkuvaa keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Omega SA:n merkitystä analysoimalla sen vaikutuksia ja roolia nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, kuinka Omega SA on muokannut todellisuuttamme ja mikä on sen tulevaisuuden projektio.

Omega SA
Omegan logo
Omegan logo
Yritysmuoto tytäryhtiö
Perustettu 1848
Avainhenkilöt Raynald Aeschlimann
Kotipaikka Biel/Bienne, Sveitsi
Omistaja Swatch Group
Kotisivu www.omegawatches.com
Omega Speedmaster, NASAn Apollo-lennoille valitsema "kuukello".

Omega SA on sveitsiläinen, vuonna 1848 perustettu luksus- ja arvokellojen valmistaja. Omegan Speedmaster professional -kello oli yhdysvaltalaisten astronauttien käyttämä kello ja ensimmäinen rannekello kuussa. Omegan Seamaster-kello on myös ollut James Bondin kellona elokuvissa.

Vuodesta 1998 Omega on kuulunut sveitsiläiseen Swatch Groupiin.

Historia

Vuonna 1848 23-vuotias Louis Brandt perusti La Chaux-de-Fondsiin taskukelloja valmistavan yrityksen. Louis Brandt kuoli vuonna 1879, ja hänen kaksi poikaansa ottivat toiminnan haltuun.

Vuonna 1892 yritys valmisti ensimmäisen repeater-kellon. Vuonna 1909 Omegan kelloa käytettiin kansainvälisessä kuumailmapallorallissa, Gordon-Bennett Cupissa. Vuonna 1929 Omega valmisti ensimmäisen iskunkestävän kellon. Vuonna 1932 Omegan kelloa käytettiin ensimmäisen kerran olympialaisten virallisena ajanmittausvälineenä.

Kellojen arvo

Tampereella järjestettiin 18. maaliskuuta 2018 huutokauppa, jossa myytiin kaksi Omegan Speedmaster -rannekelloa. Ne olivat voittokelloja Pohjois-Päijänteen 10-vuotisjuhla-ajoista Jyväskylässä vuonna 1959, jolloin kellon arvo oli 40 000 markkaa. Kilpailun voittaneen Martti Mäkisen kello huudettiin 36 000 eurolla ja hänen kartturinsa Yrjö Paalasen kello huudettiin 43 000 eurolla.

Lähteet

Aiheesta muualla