Pääkaupunkiseutu
Aihe Pääkaupunkiseutu on epäilemättä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja jolla on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Pääkaupunkiseutu on ollut useiden vuosien ajan keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena eri aloilla, koska sen merkitys kattaa poliittiset, sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökohdat. Kautta historian Pääkaupunkiseutu on ollut erilaisten tulkintojen ja lähestymistapojen kohteena, mikä on osoittanut sen monimutkaisuuden ja merkityksen ihmiskunnalle. Tässä artikkelissa perehdymme Pääkaupunkiseutu:n maailmaan analysoidaksemme sen vaikutuksia ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Pääkaupunkiseudulla (lyhenne PK-seutu) tarkoitetaan Suomessa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostamaa aluetta. Se sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla ja on tärkeä kasvukeskus, jossa asuu 1 246 839 asukasta. Viisi Suomen neljästätoista yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa.
Pääkaupunkiseudun kunnilla on jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskeva lakisääteinen yhteistyövelvollisuus, joka vuoden 2009 loppuun kuului Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja vuodesta 2010 alkaen joukkoliikenne HSL:lle ja jätehuolto (kuten myös vesihuolto) HSY:lle. Kuntayhtymässä voi olla jäseninä muitakin kuntia kuin pääkaupunkiseudun neljä kuntaa (HSL:ssä on Helsingin seudun kehyskunnista Kirkkonummi, Kerava, Tuusula, Sipoo ja seudun ulkopuolelta Siuntio, sekä HSY:ssä jätehuollon osalta Kirkkonummi) ja kuntayhtymä voi tuottaa palveluja myös muille kuin jäsenkunnilleen. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta tuli voimaan marraskuussa 2009 ja sitä on sovellettu täysimääräisesti vuoden 2010 alusta.
Pääkaupunkiseudun kunnat numeroina
Kasvukeskus
Pääkaupunkiseutu on kasvukeskus ja Helsingin seudun metropolialueen ydin Suomenlahden pohjoisrannalla. Seudun väkiluku on 1 583 038 eli runsas viidennes Suomen väkiluvusta. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta. Uusmaalaisista noin 70 % asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita, kuten Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot.
Helsingin osuus pääkaupunkiseudun väestöstä on vähentynyt, mutta edelleen vuonna 2021 runsaasti yli puolet (noin 55 %) seudun väestöstä asui Helsingissä.
Väestörakenne
Helsingissä on selvä naisenemmistö, Espoossa on hienoinen naisenemmistö ja Vantaalla puolestaan hienoinen miesenemmistö. Helsingin ikärakenne on erilainen kuin Espoon ja Vantaan. Helsingissä nuorten aikuisten ja toisaalta vanhimpien ikäluokkien osuus on suuri, kun taas Espoossa ja Vantaalla korostuvat nuorimmat ikäluokat ja toisaalta keski-ikäiset. Lähes joka kymmenes pääkaupunkiseutulainen on yli 64-vuotias helsinkiläinen.
Väestöntiheys
Suomen pääkaupunkiseudun asutus on muihin eurooppalaisiin kaupunkikeskuksiin verrattuna varsin väljää, mutta Suomen oloissa tiivistä. Toisaalta pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2014 oli 1 214 210 asukasta ja pinta-ala 669 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä ja jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohdenlähde?. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on orgaaninen eikä se noudata hallinnollisia rajoja, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.
Palvelujen jakautuminen
Pääkaupunkiseudun palvelujen suurin keskittymä on Helsingin keskusta, mutta palveluja on sen ohella runsaasti hajautuneena myös aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä 18: Helsingissä Itäkeskus, Herttoniemi, Malmi ja Kannelmäki, Vantaalla Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila sekä Espoossa kaupunkikeskukset Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti, Espoon keskus ja paikalliskeskukset Kauklahti ja Kalajärvi.
Useissa aluekeskuksissa etenkin kaupalliset palvelut ovat keskittyneet suuriin kauppakeskuksiin: Itäkeskuksessa sijaitsee Itis, Kannelmäessä Kaari, Myyrmäessä Myyrmanni, Aviapoliksessa Jumbo, Leppävaarassa Sello, Matinkylässä Iso Omena ja Tapiolassa Ainoa. Muita suuria kauppakeskuksia ovat Pasilassa Tripla ja Kalasatamassa Redi.
Huonekalu- ja rautakauppa on laajalti keskittynyt syrjäisemmille alueille, mutta pääteiden varsille, kuten Roihupeltoon, Kuninkaalaan, Varistoon, Finnoohon ja Lommilaan.
Koulutus
Viisi Suomen neljästätoista yliopistosta sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Helsingin yliopisto toimii Helsingin kaupungin alueella pääosin keskustassa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Aalto-yliopisto toimii suurimmaksi osaksi Espoon Otaniemessä. Ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken Svenska handelshögskolan toimii Etu-Töölössä, Maanpuolustuskorkeakoulu Santahaminassa ja Taideyliopisto eri puolilla kantakaupunkia.
Ammattikorkeakouluista opetusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat Metropolia, Laurea, Haaga-Helia, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada toimii Helsingin Arabianrannassa.
Terveys
Pääkaupunkiseutu kuuluu HYKS-sairaanhoitoalueeseen yhdessä Kirkkonummen ja Keravan kanssa. Sairaanhoitoalue on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. HYKSillä on valtakunnallinen vastuu muun muassa elinsiirroista, vaativasta neurokirurgiasta ja vaikeiden palovammojen hoidosta.
HYKSin sairaaloita sijaitsee eri puolilla Helsinkiä, suurimpina Meilahden ja Töölön sairaalat, sekä Espoossa Jorvin sairaala ja Vantaalla Peijaksen sairaala.
Liikenne
Helsingistä lähtevät valtatiet 1, 3, 4 ja 7 sekä kantatiet 45 ja 51. Pääkaupunkiseutua palvelevat kehätiet Kehä I, Kehä II ja Kehä III. Pääkaupunkiseudun mittakaavassa pääteinä voidaan pitää myös Vihdintietä ja Itäväylää.
Helsingistä lähtevät Suomen päärata ja Rantarata. Vantaankosken rata ja Kehärata sijaitsevat kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudulla, kuten suurimmaksi osaksi myös Vuosaaren satamarata.
Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pienkoneita palvelee Helsinki-Malmin lentoasema. Helsingin Satama koostuu kolmesta osasta: Vuosaaren satama palvelee pääosin tavaraliikennettä, kun taas Helsingin keskusta-alueilla sijaitsevat Eteläsatama ja Länsisatama palvelevat matkustajaliikennettä.
Joukkoliikenne
- Pääartikkeli: Helsingin seudun liikenne
Pääkaupunkiseudun kunnilla on lakisääteinen velvollisuus hoitaa yhteistoiminnassa alueidensa joukkoliikenne. Joukkoliikenteen hoitamista varten perustettu kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne (HSL) aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, sitä ennen Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) hoiti liikenteen suunnittelun Helsingin sisäisen liikenteen osalta ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) seutuliikenteen sekä Espoon/Kauniaisten, Vantaan ja Keravan sisäisen liikenteen osalta. Jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuodesta 2018 lähtien myös Siuntio ja Tuusula. HSL:n operoimilla joukkoliikennelinjoilla tehdään vuosittain noin 345 miljoonaa matkaa. Yhtymän perustarkoitus on luoda kattavat liikkumismahdollisuudet ja toimia seudun viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden puolesta.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkon rungon muodostavat metro, lähijunat sekä runkobussilinjat. Näitä täydentävät monet bussilinjat ja Helsingin kantakaupungin alueella myös raitiovaunut.
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
HSL on vastuussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. Ensimmäinen suunnitelma HLJ 2011 hyväksyttiin vuoden 2011 keväällä ja se kattaa kaikkien Helsingin seudun 14 kunnan alueen. Suunnittelussa ei tarkastella yksittäisiä hankkeita, vaan koko aluetta ja koko liikennejärjestelmää, johon kuuluvat kaikki joukkoliikennemuodot, kevyt liikenne, yksityisautoilu ja myös tavaraliikenne. Liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain.
Jätehuolto
Lakisääteinen pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyövelvollisuus koskee myös jätehuoltoa. Jäte- ja vesihuollon hoitamista varten perustettiin YTV:n toiseksi seuraajaksi kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Sen jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, mutta se huolehtii sopimuspeusteisesti myös Kirkkonummen jätehuollosta. HSL:n jäsenkunnista Kerava, Sipoo, Siuntio ja Tuusula eivät kuulu HSY:hyn. Kerava ja Tuusula kuuluvat jätehuollon osalta Kiertokapula Oy:hyn sekä Sipoo ja Siuntio Rosk 'n Roll Oy Ab:hen. Vesihuollon osalta Kerava, Sipoo ja Tuusula kuuluvat Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymään, Kirkkonummella ja Siuntiolla taas on oma vesilaitos.
Jätteitä voi tuoda esimerkiksi HSY:n Sortti-asemille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon länsiosissa, ja siellä on esimerkiksi Pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Vantaan itäosissa sijaitsee Suomen suurin jätevoimala.
Tärkeimpiä nähtävyyksiä
Helsingissä |
Espoossa
|
Kauniaisissa |
Vantaalla |
Historia
- Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Vuodesta 1970 lähtien pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hoiti lakisääteinen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta -kuntayhtymä. Yhteistyövaltuuskunta saattoi erillisin sopimuksin tarjota palvelujaan myös pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle: YTV:llä ja Keravalla oli sopimus seutulippuliikenteestä ja Kirkkonummen kanssa yhteistyösopimus kattoi sekä seutulippuliikenteen ja jätehuollon.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo: P 10.12.2015. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.12.2015.
- ↑ a b Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta Finlex.fi. Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ Pääkaupunkiseutu, Suur-Helsinki ja Helsingin seutu; Kotus
- ↑ a b c d Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 (PDF) Maanmittauslaitos. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ a b c d Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Tiedot, Sukupuoli ja Ikä 22.7.2021. Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ Väestöennuste 2009–2060 30.9.2009. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ HSL-yhtymä HSL. Arkistoitu 13.12.2019. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HSL. Arkistoitu 1.11.2013. Viitattu 5.12.2013.
Aiheesta muualla
- Helsingin seutuportaali
- Pääkaupunkiseudun opaskartta seutuportaalissa
- Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen portaali helsinki.fi
| ||||||||||||||||
