Nykymaailmassa Põlva on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt kiivasta keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Põlva on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättäen syvällisiä pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Põlva:een ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen seurauksiin perehdymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Põlva | |
---|---|
Põlvan kirkko |
|
vaakuna |
|
Põlva |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Põlvamaa |
Kunta | Põlva |
Kaupunkioikeudet | 1993–2013 |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 5,47 km² |
Väkiluku (2015) | 5 632 |
– Väestötiheys | 1 030 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Põlva (saks. Pölwe) on epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Kaakkois-Virossa, Põlvamaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tartosta kaakkoon. Se on Põlvan kunnan ja koko Põlvamaan hallinnollinen keskus.
Põlva oli vuosina 1993–2013 itsenäinen kaupunki, kunnes se 26.10.2013 yhdistyi Põlvan kunnan kanssa uudeksi Põlvan kunnaksi. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Põlvan kunta, Ahja, Laheda, Mooste ja Vastse-Kuuste yhdistettiin jälleen uudeksi Põlvan kunnaksi.
Põlvan asukasluku on 5 632 (1.1.2015), pinta-ala 5,47 neliökilometriä ja asukastiheys 1 030 asukasta neliökilometrillä. Tavallisten koulujen lisäksi Põlvassa toimii myös Steiner-koulu .
Vuonna 2011 Põlvan kaupungissa oli 5 767 asukasta, joista 5 592 (97,0 %) oli virolaisia, 99 (1,7 %) venäläisiä ja 72 (1,2 %) muita kansallisuuksia.
Kaupungissa on Põlvan linnoitus ja Taevaskojan hiekkakivimuodostelmat.
|
|