Paavo Säippä
Nykyään Paavo Säippä on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Paavo Säippä on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion joko ihmisten elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Ajan myötä Paavo Säippä:stä on tullut lähtökohta keskusteluille, analyyseille ja tutkimukselle, jossa pyritään ymmärtämään sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tässä yhteydessä on aiheellista syventyä Paavo Säippä:n tutkimukseen ja sen vaikutukseen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Paavo Erkki Säippä (1. lokakuuta 1902 Ylitornio – 14. joulukuuta 1991 Kauniainen) oli suomalainen virkamies, koulutukseltaan lakitieteen kandidaatti ja varatuomari.
Paavo Säipän isä oli tukkukauppias K. J. Säippä. Paavo Säippä suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1925 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1928. Hän toimi Ylitornion ja Turtolan (nykyisin Pello) nimismiehenä vuosina 1927–1930, Rovaniemen kauppalanjohtajana vuosina 1930–1933 sekä Lahden kaupunginjohtajana vuosina 1933–1938. Valtiollisen poliisin päällikkönä hän työskenteli vuosina 1938–1941. Nimitykseen vaikuttivat voimakkaasti sisäministeri Urho Kekkonen ja Maalaisliiton keskeinen hahmo Kaarlo Hillilä. Jälkimmäinen toi Säipän esiin ja Kekkonen haki valinnalle tuen Väinö Tannerilta. Säipän kausi valtiollisessa poliisissa jäi lyhyeksi Suomen Saksa-suuntauksen vahvistuessa. Häntä seurasi tehtävässä varatuomari Arno Anthoni. Entisen Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekki ja apulaispäällikkö Bruno Aaltonen sekä Suomen aseveljien liitto olivat Säipän eron taustalla.
Myöhemmin Säippä toimi valtiovarainministeriön osastopäällikkönä ja hallitusneuvoksena ja vuodesta 1959 ministeriön kansliapäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1969.
Lähteet
- Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944, s. 316. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1.
- Suomi, Juhani: Urho Kekkonen 1936–1944: Myrrysmies. Otava, 1986. ISBN 951-1-06567-X.
Viitteet
- ↑ Seppinen, Ilkka: ”Säippä, Paavo (1902–1991)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 532–533. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tanner, Väinö: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, s. 13. Tammi, 1951.
- ↑ Kunnallishallinto Lahden kaupungissa vuoteen 1945 asti Kuka, Mitä, Lahti -sivusto. Lahden kaupunginmuseo. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 25.5.2013. (suomeksi)
- ↑ a b Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 1062. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
- ↑ Silvennoinen (2008), s. 117.
- ↑ Suomi (1986), s. 88.
- ↑ Silvennoinen (2008), s. 171–173.
Kirjallisuutta
- Simola, Matti: Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35243-4.
|
Edeltäjä: Kaarlo Hillilä |
Rovaniemen kaupunginjohtaja 1930–1933 |
Seuraaja: Kaarlo Hillilä |
| Edeltäjä: Esko Riekki |
Valtiollisen poliisin (Valpo) päällikkö 1938–1941 |
Seuraaja: Arno Anthoni |
Arvi Hällfors (1930–1931) |
Eero H. I. Tammio (1931–1933) |
Paavo Säippä (1933–1938) |
Uuno Takki (1938–1942) |
Olavi Kajala (1942–1967)
Teemu Hiltunen (1967–1980) |
Seppo Välisalo (1980–1995) |
Kari Salmi (1995–2003) |
Tarmo Pipatti (2003–2007) |
Jyrki Myllyvirta (2007–2018) |
Pekka Timonen (2018–2023)
Niko Kyynäräinen (2023–)
|
