Pajarit
Pajarit:n maailmassa on loputtomasti tutkimisen arvoisia näkökohtia ja yksityiskohtia. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Pajarit on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Olipa kyse historiasta, tieteestä, musiikista, taiteesta tai millä tahansa muulla alalla, Pajarit on edelleen kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Tässä artikkelissa perehdymme Pajarit:n eri puoliin, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alusta alkaen nykypäivään Pajarit on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja pysyy varmasti ajantasalla tuleville sukupolville.
Pajarit eli bojaarit (ven. боярин, bojarin, ’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa. Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston eli pajariduuman vuonna 1711. Pajarit toimivat sotureina ja hallitsijan neuvonantajina.
Pajari-nimitystä käytettiin myös muun muassa Unkarin ja Romanian alueella.
Pajarien alkuperä
Venäläiset pajarit on perinteisesti jaettu kolmeen eri kategoriaan:
- rurikilaiset ruhtinaat (muun muassa suvut Šuiski, Vorotonski ja Repnin)
- Liettuan ja Kultaisen Ordan ruhtinaat, joiden väitettiin polveutuvan itse Tšingis-kaanista (muun muassa suvut Belsk ja Mstilavski)
- ikivanha moskovalainen aateli, joka on palvellut suuriruhtinaita 1300-luvulta lähtien (muun muassa suvut Romanov, Godunov ja Šeremetjev)
Lähteet
- ↑ a b Osmo Jussila: Miksi Venäjä on erilainen? s. 56
- ↑ Hakusana Duuma, Pieni tietosanakirja
- ↑ Helmi Betancourt, Venäläinen vapaus s. 2, alaviite, pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2012
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pajarit Wikimedia Commonsissa
