Paraisten maalaiskunta
Nykyään Paraisten maalaiskunta on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Paraisten maalaiskunta on arkikeskusteluissa yhä tärkeämpi aihe. Paraisten maalaiskunta:n merkityksen kasvaessa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Paraisten maalaiskunta:tä ja analysoimme sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaamme. Sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen sukeltamme Paraisten maalaiskunta:n kiehtovaan maailmaan ja löydämme sen todellisen merkityksen nykymaailmassa.
| Paraisten maalaiskunta Pargas landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Kuntanumero | 579 |
| Perustettu | |
| – Parainen (kirkkopitäjä) | 1329 (maininta, jatkajana vuodesta 1870 Paraisten kunta) |
| – Parainen (kunta) |
1870 (nimi vuodesta 1948 Paraisten maalaiskunta) |
| Liitetty | 1967 |
| – liitoskunnat |
Parainen Paraisten maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Parainen |
| Pinta-ala |
km² (1.1.1966) |
| – maa | 248,1 km² |
| Väkiluku |
3 764 (31.12.1966) |
| – väestötiheys | 15,3 as./km² |
Paraisten maalaiskunta (lyh. Paraisten mlk, ruots. Pargas landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Kunnan pinta-ala vuonna 1966 oli 248,1 km2 ja kunnassa oli 3 792 asukasta maassa asuvaa väestöä vuoden 1965 lopussa.
Nimitys Paraisten maalaiskunta otettiin käyttöön vuonna 1948, kun Paraisten kunnasta erotettiin Paraisten kauppala. Vuonna 1967 maalaiskunta yhdistyi kauppalan kanssa. Kuntien ero kesti ainoastaan 19 vuotta. Kauppalasta tuli Paraisten kaupunki 1. tammikuuta 1977.
Kunnaksi Parainen perustettiin vuonna 1870. Kunnan edeltäjänä ollut Paraisten kirkkopitäjä perustettiin keskiajalla ja ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä siitä on vuodelta 1329.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Paraisten maalaiskunnassa oli yksi taajama: Ersby, jossa oli 323 asukasta ja pinta-ala oli 3,2 neliökilometriä. Lisäksi osa Paraisten keskustasta sijaitsi maalaiskunnan puolella, ja osa Ersbystä puolestaan kauppalan puolella.
Lähteet
- Parainen. Teoksessa: Hannu Tarmio, Pentti Papunen & Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa : Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 6, Oravainen - Ruokolahti, s. 74-82. Porvoo: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
Viitteet
- ↑ a b c Suomenmaa 1976: 78-79.
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1966 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1966 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Suomalainen paikannimikirja, s. 321. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147. Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).