Parsuna

Nykymaailmassa Parsuna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe hyvin monipuoliselle yleisölle. Parsuna herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Ajan myötä ihmiset pyrkivät ymmärtämään enemmän Parsuna:sta ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja analyyseja ymmärtääksemme paremmin Parsuna:n vaikutuksia yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme.

Tuntemattoman maalarin parsuna Iivana Julmasta, 1500-luvun loppu.

Parsuna (lat. persona) on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Sitä voidaan pitää välivaiheena perinteisten ikoneiden ja realistisempien muotokuvien välillä. Parsunat pitäytyvät vielä ikonien kaksiulotteiseen tyylissä, ja niistä näkyy kokemattomuus naturalistisen kuvaustavan käytössä. Parsunoita alettiin tehdä muistoiksi ajan maallisista henkilöistä, kun perinteinen ikonimaalaus alkoi rappeutua. Myöhemmin 1700-luvulla länsieurooppalainen tyyli tuli yhä hyväksytymmäksi.

Kuten ikoni, parsuna maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista ja elävää ihmistä. Hahmo on maalattu jäykästi viivaperspektiiviin, ikään kuin kiinnittäen ja kunnioittaen kuvatun henkilön muistoa.

Kuuluisia parsunoita ovat Iivana Julma (1500-luvun loppu), hänen poikansa Fjodor I (1500-luvun loppu) ja ruhtinas Mihail Skopin-Šuiski (1600-luku).

Moderni parsuna

Venäjällä kehittyi Neuvostoliiton jälkeen parsunatyyppi, jossa oli vaikutteita niin ikonimaalauksesta kuin modernismista.

Parsunoita

Lähteet

Aiheesta muualla

Venäjän taideliikkeet
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot