Pattijoki
Puhutaanpa Pattijoki:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Pattijoki:n myötä on syntynyt lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka ovat yrittäneet tulkita sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Pattijoki on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja se on ollut keskustelunaihe niinkin monilla aloilla kuin politiikka, tiede, kulttuuri ja arkielämä. Tässä artikkelissa tutkimme Pattijoki:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.
| Pattijoki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raahe |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Raahen seutukunta |
| Kuntanumero | 582 |
| Hallinnollinen keskus | Pattijoen kirkonkylä |
| Perustettu | 1909 |
| – emäpitäjä | Saloinen eli Salo |
| Liitetty | 2003 |
| – liitoskunnat |
Raahe Pattijoki |
| – syntynyt kunta | Raahe |
| Pinta-ala |
km² (1.1.2002) |
| – maa | 260,2 km² |
| Väkiluku |
6 253 (31.12.2002) |
| – väestötiheys | 23,42 as./km² |
Pattijoki (vuoteen 1920 asti Salo Ol.) on Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Asukkaita kunnassa oli lakkautushetkellä hieman yli 6 000. Asutus on keskittynyt Olkijoen ja Pattijoen varsille sekä kirkonkylään. Nykyään Pattijoki kuuluu Raahen kaupunkiin.
Pattijoen naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti. Vuoteen 1973 saakka naapurikuntiin kuuluivat Raaheen liitetty Saloinen sekä Ruukin kunnaksi yhdistetyt Paavola ja Revonlahti.
Kyliä
Ylipää (Lasikangas), Kopsa, Jokela, Olkijoki, Pattijoki
Nähtävyyksiä
Betonivalukirkko (Josef Stenbäck, 1912), Olkijoen rauhanpirtti, leirikeskus Lohenpyrstö, Veteraanimaja, Konemuseo, Kastellin linnanrauniot, Pattijoen kiviholvisilta
Historia
Keskiajalla Pattijoki oli karjalaisten ja satakuntalaisten eräaluetta, jonka pysyvä asutus on 1400–1500-luvulta. Pattijoki oli tärkeässä osassa Suomen sodassa 1808–09. 1800-luvun lopulta lähtien pitäjän henkiseen elämään on vaikuttanut suuresti herännäisyys. Raahen läheisyys ja teollisuus on nopeuttanut kunnan kehitystä. Pattijoesta tuli kunta vuonna 1867, jolloin se erotettiin vanhasta Salon pitäjästä. Uusi kunta tunnettiin aluksi nimellä Salon emäseurakunta, myöhemmin kuntaa alettiin kutsua sen suurimman kylän mukaan Pattijoeksi. Vuoden 2003 alussa Pattijoki liitettiin Raaheen. Pattijoen taajamasta Raahen keskustaan on matkaa noin 4 kilometriä.
Urheiluseuroja
- Pattijoen Urheilijat (PattU).
- Pattijoen Tempaus (Pate).
Ruokakulttuuri
Pattijoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa, rieska ja tyrnimarjakiisseli.
Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2002 (PDF) (sivu 102) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2002 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kotikirkkomme Raahen Matkailuoppaat ry. Arkistoitu 8.1.2011. Viitattu 11.7.2012.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 173. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pattijoki Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
| ||||||||||
